Saimaa Sinfonietta - Lappeenrannan ja Mikkelin kaupunginorkesterit yhteistyössä - Einar Englund 100v.

Julkaistu 12.2.2016

Saimaa Sinfonietta juhlistaa säveltäjä Einar Englundin syntymän 100-vuotisjuhlavuotta 18.2. Mikkelissä ja 19.2. Lappeenrannassa

Saimaa Sinfoniettan konsertissa perjantaina 19.2.2016 klo 19 Lappeenranta-salissajuhlistetaan säveltäjä Einar Englundin syntymän 100-vuotisjuhlavuotta. Orkesteria johtaa kapellimestari Vytautas Lukocius ja solistina Einar Englundin viulukonserton (1981) soittaa Suomen kansallisoopperan konserttimestari Jukka Merjanen.


Einar Englundinsyntymästä tulee kuluneeksi tänä vuonna 100 vuotta. Hän oli suomalaisen sinfonian toisen maailmansodan jälkeisten vuosikymmenien kärkihahmo. Englund tuli tunnetuksi ennen kaikkea toisella Mustarastas -sinfoniallaan ja ensimmäisellä pianokonsertollaan, joiden uusklassis-modernistinen kieli eheytti suomalaista musiikkikulttuuria sodan raunioilla. Sotaa edeltävä musiikki-ilmapiiri oli ollut vahvasti kansallisromanttiseen suuntaan nojaavaa. Englund opiskeli 1930-luvulla ja oli jo tuolloin vannoutunut Igor Stravinskyn ihailija. Dodekafonian rantauduttua ja atonaalisen musiikin ihanteiden noustua nuorempien säveltäjien kera esille, Englund pitäytyi vakaasti omassa uusklassismissaan. Ristiriita kasvoi nuoremman säveltäjäpolven kanssa niinkin voimakkaaksi, että Englund vaikeni säveltäjänä koko 1960-luvun. Vasta vuonna 1972 syntyi kolmas sinfonia. Englundin musiikki perustuu vahvasti tonaalisuuteen, vaikkakin kirpeitä dissonansseja hän hyödyntää tämän ohessa taitavasti. Englundia on luonnehdittu puhtaaksi muusikoksi, sillä useat hänen teoksensa ovat tarttuvia, taitavia ja kestäviä. Englundin oma pianistin ura niin konserttipianistina kuin viihde- ja ravintolamuusikkona vahvisti kuvaa muusikosta säveltäjänä. Orkestrointi on Englundilla myös hyvin taitavaa, vaikkakin jotkut ovat irvailleet juuri siksi hänestä toistuvien patenttien säveltäjänä.(MV)

Konsertin aloittaa Harri Vuoren orkesterirunoelma Lentoon, joka kuvaa joutsenten kevätmuuttoa Pohjolaan. Säveltäjä kirjoittaa: Tämän uuden ja tähän asti ainoan jousiorkesterille säveltämäni teoksen syntyhistoria on mielenkiintoinen ja sen työprosessi harvinaisen intensiivinen:
Kesämökkijärvelleni laskeutui kesällä 2014 neljä joutsenta. Huomioni kiinnittyi oitis niiden yhteislauluun, jossa ne hyödynsivät duuriasteikon neljää ensimmäistä säveltä, laajentaen melodiaansa ajoittain hiukan ylös- tai alaspäin. Vaikutuin myös laulun merkillisen hypnoottisesta rytmistä. 
Pitkään musisoituaan nelikko nousi illan hämärtyessä siivilleen ja kaartaen parin metrin korkeudelta yläpuoleltani, suuntasi erämaan ylle kohti pohjoista. Niiden laulun kaikuessa melkein vain käsivarren mitan päässä koin jollakin tavoin itsekin osallistuvani kevään ja muuton pakahduttavaan voimaan.
Totesin hiukan surullisena toivottomaksi yrittääkään saada tuota tunnelmaa jollakin tavoin vangituksi, mutta puolen vuoden kuluttua oivalsin kuitenkin yllättyneenä (kesken saunomisen) millaisin keinoin sen voisi tavoittaa ja mitä soittimia minun olisi käytettävä. Jo samana iltana sävelsin teoksen loppupuolta hallitsevan huumaavan "lentoon lähdön" ja parin viikon kuluessa olin saanut valmiiksi siihen johtavat alun jännittävät tapahtumat.(HV)

Konsertin päättää Wolfgang Amadeus Mozartin hulppea Jupiter-sinfonia nro 41 C-duuri KV 551. Sinfonia valmistui 31.8.1788. Sinfonia on syvällinen synteesi kaikesta mitä Mozart oli aiemmin sinfonioissaan käsitellyt.

Ennen konserttia klo 18 Lappeenranta-salin yleisölämpiön lehdistöhuoneessa kaupunginorkesterin intendentti Milko Vesalainen ja säveltäjä Harri Vuori keskustelevat säveltäjä Einar Englundista.

Samainen keskustelu ja Saimaa Sinfoniettan konsertti on myös torstaina 18.2. klo 18 ja 19 alkaen Mikkelissä Mikaelin Martti Talvela-salilla.

Mikkelin konsertti striimataan internetissä Einar Englundin juhlavuoden kunniaksi ja se on nähtävänä suorana ja arkistossa osoitteessa www.e-concerthouse.com

Jukka Merjanen
Merjanen aloitti viulunsoiton opinnot nelivuotiaana ja jatkoi opintojaan myöhemmin sekä Edsbergin musiikki-instituutissa Tukholmassa että Sibelius-Akatemiassa, josta hän valmistui musiikin maisteriksi vuonna 2001 suoritettuaan viuludiplominsa korkeimmalla mahdollisella arvosanalla.

Jukka Merjanen on yhdistänyt urallaan menestyksekkäästi sekä orkesterimuusikon että esiintyvän taiteilijan uran. Jo vuodesta 1998 lähtien, saatuaan ensimmäisen orkesterikiinnityksensä Helsinki Filharmonian ensiviulistina hän on samaan aikaan jatkuvasti konsertoinut säännöllisesti solistina ja kamarimuusikkona sekä koti- että ulkomailla. Merjanen on myös nauhoittanut uutta suomalaista sooloviulumusiikkia YLE:lle.

Vierailevan konserttimestarin tehtäviä Merjanen on hoitanut säännöllisesti lukuisissa orkestereissa; mm. Radion Sinfoniaorkesterissa, Tampere Filharmoniassa, Tapiola Sinfoniettassa, Kuopion Kaupunginorkesterissa sekä Kööpenhaminan filharmonikoissa.

Vuodet 2004 - 2007 Merjanen vietti Lontoossa työskennellen maailmankuulun The Royal Philharmonic Orchestran konserttimestarina, saatuaan orkesterin jäsenyyden koesoiton ja sitä seuranneen menestyksekkään koeperiodin tuloksena. Palattuaan takaisin Suomeen Merjanen on työskennellyt Turun Filharmonisen orkesterin 1. vuorottelevana konserttimestarina alkuvuodesta 2008 lähtien, sekä toiminut aktiivisesti esiintyvänä taiteilijana suomalaisten sinfoniaorkestereiden solistina. Konserttikausilla 2012-13 sekä 2013-14 Merjanen on toiminut solistina & kapellimestarina Vivaldin Vuodenaikojen parissa, sekä esiintynyt Turun, Porin, Lappeenrannan, Mikkelin sekä Lohjan kaupunginorkesterien solistina.

Kesällä 2013 Merjanen vastaanotti kutsut taiteilijaksi Iitin Musiikkijuhlille ja Kuhmon Kamarimusiikkiin.Merjanen on työskennellyt myös Juhani Heinosen viulukilpailun tuomaristossa Jyväskylässä keväällä 2012. Syksyllä 2011 suoritetun menestyksekkään koesoiton tuloksena Merjanen kiinnitettiin Suomen Kansallisoopperan 1.konserttimestariksi; työskentelyn uudessa tehtävässään Merjanen on aloittanut elokuussa 2012. Merjasella on käytössään Andrea Guarneri-arvosoitin vuodelta 1676, jonka hänelle on ystävällisesti lainannut soittimen omistaja Juha Berglund Helsingistä.

Harri Vuori opiskeli Sibelius-Akatemiassa säveltäjien Einojuhani Rautavaaran, Paavo Heinisen ja Eero Hämeenniemen oppilaana suorittaen diplominsa vuonna 1989. Tämän jälkeen hän teki kaksi opintomatkaa Pariisiin vuosina 1989-90. Vuodesta 1993 alkaen Vuori on toiminut Helsingin yliopiston musiikkitieteen lehtorina. Monumentaalisen jylhien orkesteriteosten Kri (1988, sai 2. palkinnon Nordic Music -sävellyskilpailussa 1989) ja S-wüt (1991, sai 1. palkinnon Suomen itsenäisyyden juhlavuoden sävellyskilpailussa 1992) jälkeen Vuoren sävelkieli on saanut enemmän pehmeitä sävyjä. Tällaista rikasta väripalettia voi kuulla vuosituhannen vaihteessa syntyneissä orkesteriteoksissa Mandelbrotin kaiut ja Ylitse kuun, alitse päivän sekä sinfoniettassa Myyttisiä kuvia. Vuoren kahdessa sinfoniassa 2003 ja 2007 puolestaan monumentaalisuus on voimakasta ja arkaaisuus myyttisvivahteista.

 

Takaisin