Lappeenrannan kaupunginorkesteri - Pustan tuuli tuivertaa

Julkaistu 2.3.2018


Pustan tuuli tuivertaa, kun kapellimestari Tibor Bogányi saapuu johtamaan Lappeenrannan kaupunginorkesterin konsertin torstaina 8.3.2018 klo 19 Lappeenranta-salissa. Konsertin solistina esiintyy viime Maj Lind-pianokilpailuissa erinomaisesti välieriin päässyt ja yleisön suosikkipalkinnon voittanut pianotaiteilija Hannu Alasaarela. Konsertin aloittaa Magnus Lindbergin sähäkkä Enginejonka musiikin maalaa lappeenrantalainen lukiolainen taidemaalari Eetu Ronkainen. Yleisö pääsee seuraamaan livenä salin seinälle heijastettuna maalauksen syntyä.

Konsertin solistinumerona kuullaan W.A. Mozartin rakastettu pianokonsertto nro 24 c-molli. Konsertto on Mozartin jäähyväiset Wienille ja samalla menestyksen aikakauden päätepiste, sillä ei mennyt kovinkaan kauan aikaa, kun hänet oli säveltäjä- pianistivirtuoosina sävellyksineen miltei tyystin unohdettu. Konsertto on valmistunut vuonna 1786 samoihin aikoihin kuin ooppera Figaron häät ja säveltäjä itse esitti sen ensikerran Burgteatterissa huhtikuun kolmantena. Konserton titaaninen luonne mollissa on kuin uhmaa tulevaa vastaan jonkinasteisine Beethoven etiäisineen. Konsertin päättää kamariorkesteriversiona soitettava Johannes Brahmsin Sinfonia nro 2 D-duuri. Se valmistui hitaahkonlaisesti kesällä vuonna 1877 Kärtenissä Wörther-järven rannalla, jossa Brahms nautti kesistään. Säveltäjä kujeili ystävilleen antaen sinfoniastaan päinvastaisia mielikuvia, mitä se tuli olemaan. Kustantaja Simrockille Brahms mm. tokaisi, että teos on niin alakuloinen, että se tulee painattaa surureunuksin. Wienin filharmonikoiden soittama Hans Richterin johtama ensiesitys vuoden lopulla 30.12.1877 johti heti täydelliseen menestykseen, sillä sinfoniassa soi elämännautinto ja luonnonläheisyys Baden-Badenin ja Wörther –järven näkyinen - siis aivan päinvastoin kuin säveltäjä oli ystävilleen antanut ymmärtää kesällä.

Tibor Bogányion kaupunginorkesterin päävierailija ja toimi sen taiteellisena johtajana vuosina 2008-2015. Nykyisin hän on Unkarissa Pecsissä Pannonin filharmonian ylikapellimestari ja mm. Budapestin oopperan vierailija sekä kysytty vierailija eri puolilla Eurooppaa.

Hannu Alasaarela aloitti pianonsoiton 8-vuotiaana yksityisen opettajan johdolla. 12-vuotiaana hän siirtyi Oulunsalon taidekouluun Kimmo Pihlajamaan ja Jouko Tötterströmin oppiin. Tällä hetkellä Alasaarela opiskelee pianonsoittoa Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa Ilmo Rannan ja Tuija Hakkilan ohjauksessa. Alasaarela on menestynyt useissa kansallisissa pianokilpailuissa, kuten Leevi Madetoja -kilpailussa 2012 ja Helmi Vesa -kilpailussa 2015. Hän on toiminut mm. Oulunsalon kamariorkesterin ja Oulu Sinfonian solistina sekä esiintynyt runsaasti kamarimuusikkona ja liedpianistina. Kotimaan lisäksi Alasaarela on konsertoinut Virossa, Latviassa ja Liettuassa.

Eetu Ronkainenkertoo itsestään:
Opiskelen hetkellä Lappeenrannan Lyseon Lukiossa, josta valmistun keväällä 2018. Olen suorittanut myös Lappeenrannan kuvataidekoulussa syventävät sekä perusopinnot. Pidin kesällä 2016 Taipalsaaren kirjastolla taidenäyttelyn maalauksistani. Taipalsaaren kunta osti nuorisotiloilleen kaksi suurempaa öljyvärityötä. Suunnittelin Lappeenrannan kaupunginteatterin ja Lappeenrannan Lyseon lukion yhteistyössä tehdylle näytelmälle Nahkatakkinen tyttö julisteet sekä käsiohjelman. Tällä hetkellä teen Lyseon lukioon seinämaalausta.

Magnus Gustaf Adolf Lindberg (s. 1958) on suomalainen säveltäjä ja pianisti. Lindberg on modernisti, jonka teoksille on tyypillistä muun muassa monimutkainen rytmiikka ja soittimellinen taituruus. Hän on arvostetuimpia suomalaisia taidemusiikin säveltäjiä. Lindberg opiskeli Einojuhani Rautavaaran ja Paavo Heinisen johdolla Sibelius-Akatemiassa, jossa hän suoritti sävellyksen diplomin 1981. Hän kuuluu Korvat auki -yhdistyksen perustajajäseniin. Lindberg aloitti säveltämisen sarjallisuudesta, mutta on sittemmin siirtynyt vapaampien modernististen ilmaisumuotojen pariin. Lindbergin varhaiset teokset olivat luonteeltaan iskeviä ja karheita, mutta myöhemmin hänen tyylinsä on tullut monivivahteisemmaksi ja hienostuneemmaksi, ja esimerkiksi vuonna 2002 valmistuneessa klarinettikonsertossa on jopa Debussyn mieleen tuovia kuulaita ja ilmeikkäitä sointisävyjä. Lindberg on itse sanonut olleensa ennen kivenhakkaaja, mutta siirtynyt sittemmin savenvalamiseen. Lindberg on tehnyt tilausteoksia muun muassa Berliinin filharmonikoille ja 2008 hänet kutsuttiin New Yorkin filharmonikkojen nimikkosäveltäjäksi säveltämään ja johtamaan omia teoksiaan.

Lindbergin tärkeimpinä sävellyksinä pidetäänmuun muassa orkesteriteoksia Kraft, Kinetics-Marea-Joy, Aura, Feria, Arena, Cantigas, Fresco, Sculpture, Seht die Sonne, orkesterikonserttoa, pianokonserttoa, sellokonserttoa, klarinettikonserttoa ja viulukonserttoa. Lindbergin suppeahkon kamarimusiikkituotannon ehkä arvostetuin teos on klarinettikvintetto. Lindbergin vokaaliteoksen Graffiti (2009) teksteinä on Pompeijin raunioista löydettyjä latinankielisiä seinäkirjoituksia.

Lindberg sai vuonna 2010 Suomi-palkinnon. Vuonna 2012 hän sai Pro Finlandia -mitalin. Elokuussa 2016 Lindbergille myönnettiin valtion viisivuotinen musiikin taiteilijaprofessoriapuraha.

 

Takaisin