Suuri kotimaisten ja kansainvälisten musiikkivaikuttajien joukko kokoontuu Sinfonia Lahden konserttiin
Julkaistu 21.4.2015
Okko Kamun
johtamissa konserteissa 23. ja 24.4.2015 juhlistetaan Suomen Sinfoniaorkesterit
ry:tä
Sinfonia
Lahden konserteissa Sibeliustalossa torstaina 23.4. ja perjantaina 24.4.2015
klo 19 juhlistetaan Lahdessa vuonna 1965 perustetun suomalaisorkestereiden
kattojärjestön, Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n (SUOSIO) 50-vuotista taivalta.
Yhdistys järjestää samana viikonloppuna 50. valtakunnalliset orkesteripäivät
perustamiskaupungissaan keräten yhteen runsaasti kotimaisten orkesterien
edustajia. Perjantain 24.4. konsertti on myös osa Helsingissä järjestettävän
25. kansainvälisen IAMA-konferenssin (International Artist Managers'
Association) ohjelmaa, ja Lahteen saapuu tuolloin myös suuri joukko klassisen
musiikkimaailman keskeisiä vaikuttajia ympäri maailman.
Ylikapellimestari
Okko Kamun johtamiin juhlakonsertteihin on laadittu ohjelma, joka alkaa
SUOSIO:n tämänhetkisen puheenjohtajan, Sinfonia Lahden kunniasäveltäjä Kalevi
Ahon teoksella Hiljaisuus ja päättyy yhdistyksen ensimmäisen puheenjohtajan,
orkesterin kunniajäsen Joonas Kokkosen neljänteen sinfoniaan. Konserteissa
kuullaan lahtelaissäveltäjä Harri Ahmaksen orkesteriteoksen Lux Arctica
kantaesitys, ja kumarrus wieniläisklassisen orkesteriperinteen suuntaan
tapahtuu Ludwig van Beethovenin kolmoiskonserton muodossa – solistikaarti on
koottu suomalaisista kärkimuusikoista: viulisti Réka Szilvay, sellisti Marko
Ylönen ja pianisti Heini Kärkkäinen. Jean Sibeliuksen 150-vuotisjuhlavuosi on
niin ikään edustettuna konserttien ohjelmassa juhlavasti kappaleella Festivo
(sarjasta Historiallisia kuvia nro 1).
YLE Radio 1
radioi torstain 23.4. konsertin. Konsertti on myös nähtävissä internetissä
osoitteessa classiclive.com. Ennen perjantain konserttia klo 18 järjestetään
johdatus konserttiin -tilaisuus, jossa tietokirjailija Pekka Hako luennoi
aiheenaan Jean Sibelius säveltäjänä ja ihmisenä.
Tänä vuonna
50 vuotta täyttävä Suomen Sinfoniaorkesterit ry:llä on tällä hetkellä 30
jäsenorkesteria. Se voi tuntua runsaalta viiden ja puolen miljoonan asukkaan
maassa, mutta näiden orkesterien tuhatkunta orkesterimuusikkoa on vähemmän kuin
Berliinissä, eli suuri osa orkestereista on verraten pieniä ja kaukana
toisistaan. Orkesterisoittoa on Suomessa harjoitettu 1700-luvulta lähtien,
mutta vielä 1960-luvun alussa maassa oli vain neljä ammattiorkesteria.
Orkesterien historia Suomessa kytkeytyy vahvasti kansallisvaltion ja julkisen
kulttuurielämän syntyyn. Orkesterikehityksen ensimmäinen nousu sijoittuu Suomen
itsenäistymistä (1917) edeltävään aikaan. Orkesterien taustayhteisöinä
saattoivat olla eurooppalaiseen tapaan musiikkiyhdistykset tai muut järjestöt.
On tärkeä huomata, että orkesteritoiminta syntyi Suomessa spontaanisti
kansalaisten omasta aktiivisuudesta. Orkesterit halusivat tuoda toimintansa
kestävälle ja ammattimaiselle pohjalle. Sen vuoksi perustettiin keväällä 1965
Suomen Sinfoniaorkesterit ry (Suosio), joka ensimmäisenä toimintavuotenaan sai
kahdeksantoista jäsentä ja kasvoi kymmenessä vuodessa 29:ään. Yhdistys oli
tarkoitettu suomalaisten orkesterien yhteistyöelimeksi, jonka keskeisiä
tavoitteita oli orkestereiden valtionavun perusteiden vakiinnuttaminen,
kustannusten yhdenmukaistaminen, nuottikirjaston perustaminen,
orkesterihenkilökunnan koulutus, sekä suomalaisen orkesterimusiikin tukeminen.
Yhdistyksen tekemä orkesteritoiminnan tilastointi on osoittautunut
kallisarvoiseksi pitkän aikavälin tarkastelulle.