Tammikuun 2019 blogi: Orkesterien ja kaupunkien tulevaisuutta tehdään nyt

Julkaistu 14.1.2019

AleksiMalmberg9382p_Maarit_Kytoharju 

Orkesterien ja kaupunkien tulevaisuutta tehdään nyt

Kulttuurin merkitys vaikuttaa Suomessa kasvavan, taiteen äärelle halutaan. Amos Rex ja Oodi ovat enemmän kuin yksittäisten uusien avauksien luoma hype. Museokortin tulo on johtanut kävijäennätyksiin, HKO:n, RSO:n ja Tampere Filharmonian täyttöaste on reilusti yli 90%. Taiteen tuki- ja tuottajatahojen uusi yhteistyöjärjestö KULTA ry on merkittävä avaus.

Kevään eduskuntavaaleissa kulttuuri ei silti näytä nousevan esiin edes rapsodiseksi sivuteemaksi. HS:n vaalikoneluonnoksessa ei ole yhtään kulttuuria sivuavaa kysymystä. Miten kulttuurin vetovoima näkyy yhteiskunnallisessa puheenparressa vuonna 2019? Koska tulevaisuus on kaupunkien, lähestyin kysymystä lukemalla Suomen 15 suurimman kaupungin strategiat taiteen näkökulmasta. Suomen kolmentoista ammattisinfoniaorkesterin kotikaupunkien lisäksi mukana on viihdeorkesteristaan tunnettu Vantaa sekä Hämeenlinna, jolla ei ole omaa ammattiorkesteria.

Rohkea, rohkeampi, rohkein?

Nyt suomalaiset kaupungit haluavat olla pelottomia edelläkävijöitä. Käytännössä jokaisella katsauksen kaupungilla rohkeus on tulevaisuusnäkymänsä ytimessä, usein jo otsikossa. Jyväskylä on ”rohkeasti aikaansa edellä”, Joensuu ja Turku ”rohkeasti uudistuvia”. Vantaa on ”rohkea ja rento edelläkävijä”. Ainoastaan Helsingin (”Maailman toimivin kaupunki”) ja Vaasan (”Pohjolan energiapääkaupunki”) strategioissa sana rohkeus ei esiinny kertaakaan. Juhlapuheissa rohkeus ja edelläkävijyys liitetään usein taiteeseen, eikä syyttä.

Rohkeuden rinnalla strategioissa toistuu uudistuminen. Sen vastapainot pitkäjänteisyys ja perinne loistavat poissaolollaan. Ainoastaan Vaasa ja Turku nostavat historiallisuuden vahvuudekseen. Uudistumisen ja pysyvyyden tasapainoa ei strategioissa problematisoida. Menneisyyden ja tulevaisuuden yhteen solmiville muistiorganisaatioille, kuten museoille ja orkestereille, tämä on ongelmallista.

2020-luvun ilmiötä

Megatrendien analyyseissa ja kaupunkistrategioissa kestävän kehityksen ja ympäristön rinnalla digitaalisuus ja kansainvälisyys saavat oman jykevän paikkansa. Myös osallisuus, yhdessä tekeminen ja vaikuttaminen, puhuttavat kaikkia suomalaisia kaupunkeja, kun demokratian perinteisiä muotoja haastetaan eri puolilta.

Orkestereilla on mahdollisuus kirittää tulevaisuutta. Konserteissa voidaan käsitellä ajan keskeisiä ilmiöitä laaja-alaisesti. Harva kaupungin palvelu toteuttaa kansainvälisyyttä ja osallisuutta viikoittain kutsumalla maailmanlaajuisesti alan huippuja työskentelemään yhdessä kaupungin asiantuntijajoukon kanssa ja jakaa tulokset heti kaupunkilaisten kanssa yhdessä koettavalla elämyksellisellä tavalla.

Missä on taide?

Kulttuuri, luovuus ja tapahtumat esitetään kaupunkien elinvoiman ja hyvinvoinnin tekijöinä, mutta vain kolme kaupunkia mainitsee strategiassaan sanan taide. ”Helsinkiin luodaan saaristoa hyödyntävä, kansainvälinen julkisen taiteen biennale” on konkreettinen avaus. Yleisemmällä tasolla Kouvolassa ”rikas paikallinen taide-, kulttuuri- ja tietopääoma” on keino terveyden edistämiseen ja Espoo asettaa tavoitteekseen olla ”kansainvälisesti kiinnostava ja vetovoimainen osaamisen sekä tieteen, taiteen ja talouden innovaatioympäristö”.

Vaikka taidetta ja musiikkia ei mainita, orkesterit löytävät monia kiinnittymiskohtia strategioissa - jopa loistamisen paikkoja. Tapahtumallisuus ja elämyksellisyys, luovuus ja rohkeus, hyvä elämä, hyvinvointi ja elinvoima ovat tavoitteita, joiden saavuttamisessa orkestereilla on annettavaa kaupungeilleen. Strategioiden kirjauksista riippumatta taiteen itseisarvo, pysyvyys ja kaupungin muisti, uteliaisuus, laatu ja pitkäjänteisyys eivät ole katoamassa maailmasta.

Aleksi Malmberg
intendentti, Helsingin kaupunginorkesteri

15 suurimman kaupungin kaupunkistrategiat:
Helsinki – maailman toimivin kaupunki
Espoo-tarina
Tampere. Sinulle paras.
Vantaa. Rohkea ja rento Vantaa on edelläkävijä ja vastuullisen kasvun keskus.
Valovoimainen Oulu. Rohkeus – reiluus - vastuullisuus
Turku – pohjoisen Itämeren kiinnostavin kaupunki
Jyväskylä. Rohkeasti aikaansa edellä.
Lahti – rohkea ympäristökaupunki
Kuopio. Hyvän elämän pääkaupunki.
Pori. Asenne. Strategia 2025.
Kouvola – kasvualusta.
Joensuu kohti 2020-lukua. Rohkeasti uudistuva.
Lappeenranta. Uskallamme, teemme, onnistumme.
Hämeenlinnan strategia
Vaasa. Pohjolan energiapääkaupunki.

 

Takaisin