Marraskuun 2019 blogi: Valohoitoa marraskuuhun
Julkaistu 14.11.2019
Orkesterit tarjoavat talven pimeydessä paljon muutakin kuin perinteisiä konsertteja hoitaakseen tehtäväänsä osana yhteisöä.
Vuosi lähenee loppuaan. Pimeiden alkutalven iltojen keskellä orastavaa kaamosapatiaa voi yrittää torjua vaikkapa muistelemalla menneitä. Mitä tulikaan tehtyä armon vuonna 2019? Entä mihin se riittää? Sopivaa ajateltavaa juuri tähän aikaan vuodesta, ensi vuoden toimintamäärärahojen vahvistusta odotellessa!
Kuten varmaan kaikkien maamme orkestereiden, myös Keski-Pohjanmaan Kamariorkesterin konserttikausiin kuuluu oleellisena osana niin sanottu yleisötyö. Siitä ei välttämättä revitä suuria otsikoita, mutta hienoja hetkiä näihin ”erityisyleisöille suunnattuihin konsertteihin” sisältyy: lasten aina yhtä riemastuneita katseita Mozartin F-duuri-divertimenton rondofinaalin aikana, kyyneliä Bachin musiikin parissa, yhteisen hetken jakamista improvisoidun äänimaiseman äärellä, vanhainkodin papan innostunut välihuuto: ”Herkkua!”
Oma hieno lukunsa on tietenkin Taidetestaajat-projekti, jossa meilläkin on ollut ilo olla mukana soittamassa tuhansille kasiluokkalaisille.
Usein yleisötyötä kutsutaan tulevien konserttien yleisön rekrytoinniksi. Tietenkin orkesterit tarvitsevat konserttiyleisönsä vastaisuudessakin, mutta omissa korvissani tällainen puhe kuulostaa monesti kätketyn vähättelevältä. Välinearvon sijasta näillä tilaisuuksilla on vahva elämyksellinen itseisarvo. Pelkästään se on riittävä motiivi niiden järjestämiseen. Samalla juurrutaan puolin ja toisin osaksi samaa yhteisöä.
Tämän syyskauden kohokohtia Keski-Pohjanmaalla ovat olleet päiväkotikonsertit sekä Beethoven-sinfoniasarjaamme liittyvä Pastoraalia pienimmille -projekti kakkosluokkaisille. Siihen liittyvissä konserteissa soitetaan otteita Beethovenin kuudennen sinfonian jousisekstetolle tehdystä sovituksesta – kyllä, historiallisesti informoidusti aikalaisversion faksimilenuotista – ja kutkutellaan lasten mielikuvitusta tämän luonnonläheisen musiikin parissa. Apuna on kouluihin jaettu ennakkomateriaali, jota on hyödynnetty mm. kuvataidetöissä. Projekti huipentuu parin viikon päästä, kun kaikki kaupungin kakkosluokkalaiset kokoontuvat kuuntelemaan ihan oikean sinfoniaorkesterin esittämää Pastoraalisinfoniaa John Storgårdsin johtaman KPKO:n esittämänä.
Klassisen musiikin tarjoaminen osaksi koko yhteisön arkea ei ole vain orkestereiden intresseissä, siitä hyötyvät kaikki. Palautteesta päätellen tämä ymmärretään erinomaisesti ruohonjuuritasolla. Päättäjien velvollisuutena on turvata taidelaitosten toiminta niin, että korkein saavutettavissa oleva taiteellinen taso toteutuu kaikessa toiminnassa.
Niin, onhan orkestereilla muutakin toimintaa, etenkin niitä suuren yleisön iltakonsertteja! Ne lopulta määrittelevät orkesterin identiteetin ja sielun, joka heijastuu kaikkeen sen toimintaan. Ja niissäkin saadaan oivallista valohoitoa kaamokseen: koetaan suuria tunteita lavan molemmin puolin, soitetaan monipuolista ohjelmistoa, uutta ja erikoista, vanhaa ja tuttua, tarjotaan upeita elämyksiä ja herätään musiikin kautta tiedostamaan ympäröivä maailma uutena, kiinnostavana, erilaisena.
Lauri Pulakka
1. soolosellisti, ohjelmistokoordinoija, Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri