Marraskuun 2022 blogi: Kulttuurialan jälleenrakennustyötä tehdään nyt
Julkaistu 9.11.2022
Tiede- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen asetti kesäkuussa 2021 työryhmän selvittämään kulttuurialan jälleenrakennuksen ja tulevaisuuden haasteita. Työryhmän työskentelyn tuloksena julkaistiin raportti Kulttuurin aika on nyt ja aina. Raportin tavoitteena on vaikuttaa erityisesti vuonna 2023 alkavaan hallituskauteen.
Kaikenlainen kulttuurialaan kohdistuva asennemuutostyö on tärkeää. Tahtotila on, että hallitusohjelma huomioisi aiempaa paremmin kulttuurialan yhteiskunnallisen merkityksen. Pandemian aikana syntyi vahva käsitys, että alan ulkopuolella ja erityisesti yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa ei ymmärretä riittävästi kulttuurialan luonnetta ja merkitystä.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt alan toimijoilta näkemyksiä raporttiin ja siihen sisältyviin toimenpide-esityksiin. Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n kommentit ja havainnot ovat mukana tehtävässä koosteessa, joka on aineistoa eduskuntavaaleihin valmistautuville puolueille ja myöhemmin hallitusohjelman kirjoittajille.
Kulttuuripolitiikasta puhutaan nyt enemmän, pandemian aiheuttaman pohjakosketuksen kautta. Raportissa esitetty hallituksen antama kulttuuripoliittinen selonteko sekä kulttuuri- ja luovia aloja käsittelevän ministeriryhmän perustaminen ovat hyviä ja konkreettisia esityksiä. Ennen kaikkea kannatamme taiteen ja kulttuurin rahoituksen nostamista yhteen prosenttiin valtion talousarvion menoista vuoteen 2027 mennessä.
Kuntien kulttuurirooli korostuu, kun sivistyspalveluista tulee kunnan keskeisin tehtäväalue. Toivomme tämän vahvistamista erilaisin tukitoimin. Esimerkiksi kuntien kulttuurirahoituksen kehittämiseen olisi hyvä luoda erilaisia kannustimia HYTE-kertoimen tapaan. Vuoden 2023 alusta käyttöön otettavassa HYTE-kertoimessa tullaan hyödyntämään tehtävä kulttuurihyvinvointityö. Hyötyjen todentamiseksi pidämme tärkeänä myös kulttuurialan tieto- ja tilastoperustan vahvistamista.
Hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa kulttuurisen hyvinvointityön tärkeys kasvaa. Tällainen laajoja väestöryhmiä tavoittava ennaltaehkäisevä työ tulee olemaan yksi keinoista hillitä sosiaali- ja terveydenhoidon lakisääteisten kustannusten kasvua.
On keskeistä, että sekä kunnat että hyvinvointialueet sisällyttävät kulttuuritoiminnan tavoitteet ja toimenpiteet paitsi omiin strategioihinsa ja talousarviokäsittelyyn, myös toiminnan arviointiin. On oleellista, että yhdyspintatyö kuntien ja hyvinvointialueiden kesken valmistellaan huolellisesti.
Alan rahoitusinstrumenttien ja tukijärjestelmien kehittämisen lisäksi kannatamme myös kulttuurialan osaamispohjan vahvistamista sekä erityisesti toimenpideohjelmaa, joka laadittaisiin koulutukseen liittyvien tarpeiden käytännön toteutusta varten. Alan koulutuksen työelämävastaavuus ja sen parantaminen on tärkeä painopistealue. Tässä kehittämistyössä olemme mukana muun muassa yleisötyön osalta.
Iiris Lehtonen
toiminnanjohtaja
Suomen Sinfoniaorkesterit ry