Erilaiset toimintaympäristöt, yhteiset teemat – uusi kansainvälinen orkesterikonferenssi Puolassa
Julkaistu 21.9.2023
Orchestras Now! -konferenssi Puolan Wroclawissa järjestettiin syyskuun alussa ensimmäistä kertaa. Orkesterien maailmankonferenssiksi tarkoitetun tapahtuman keskeinen masinoija oli Iso-Britannian orkesterien yhdistyksen entinen toiminnanjohtaja Mark Pemberton, joka ryhtyi viime vuoden puolella vapaaksi taidekonsultiksi. Kolmipäiväisen konferenssin keskeisiä teemoja olivat erityisesti nopea muutos ja erilaiset orkesterikentän työtä ja arvoja määrittävät ilkeätkin haasteet, kuten inflaatio, hintojen nousu tai asiakkaiden heikentynyt ostovoima.
Miten näihin haasteisiin vastataan ja onko muutosta mahdollista edes ennakoida, kun se on jo tapahtunut? Erityisen ratkaisevaa on, pystyvätkö orkesterit vastaamaan niiden ihmisten tarpeisiin, jotka eivät tähän mennessä ole käyneet konserteissa. Yleisö tulee kuuleman mukaan konsertteihin, mikäli orkestereina olemme ajan tasalla ja otamme huomioon nykymaailman ilmiöt ohjelmistosuunnittelussa, markkinoinnissa ja mahdollisuuksien mukaan myös konserttiympäristöissä. Keskeistä tuntuisi olevan orkesterien kyky herättää yleisön uteliaisuus, vaikkapa tarinankerronnalla.
Pandemia oli konferenssin puhujien mukaan enemmän kentän kiihdyttäjä kuin kentän muuttaja. Mitä pandemia-ajasta sitten jäi käteen? Puheenvuorojen mukaan esimerkiksi striimaus ja muut uudet toimintamuodot, joiden kautta yleisö voi olla uusilla tavoilla yhteydessä orkesteriin. Kun osa yleisöstä jäi palaamatta saleihin koronaepidemian jälkeen, suurimpana syynä ei ollutkaan terveys. Päälle painoivat muut haasteet, kuten monista eri globaaleista ilmiöistä johtuvat taloushuolet.
Kuinka sitten tavoitetaan se yleisö, jonka ei tiedetä edes olevan olemassa? Avain tähän ovat paitsi erilaiset kokeilut, myös keskustelut niiden kuulijoiden kanssa, jotka ovat ensimmäistä kertaa konsertissa. Tarvitaan siis jalkautumista, havainnointia ja käytännönläheistä otetta. Entä kuinka lähestyä yleisöä, jota ei orkesterien mainonta kiinnosta? Saimme kuulla, että se tehdään arvoa tuottavalla sisällöllä. Jos esimerkiksi potentiaalinen yleisö on kiinnostunut ilmastohätätilasta, myös orkesterilla pitäisi olla siitä jotakin sanottavaa. Kaiken kaikkiaan orkestereiden täytyisi siis pystyä palvelemaan useita erilaisia yleisöjä monilla eri tavoilla.
Konferenssin yhteydessä oli mahdollisuus tavata myös eri maiden ”Suosioiden” johtajia. Orkesteriyhdistysten merkitys korostui kaikkialla erityisesti pandemian aikana, eikä tuolloin syntynyttä uudenlaista yhteyttä orkestereihin ja niiden tarpeisiin saa kadottaa. Aktiivista tiedon jakamista ja välittämistä tarvitaan, myös maailmanlaajuisesti.
Iiris Lehtonen
Kirjoittaja on Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n toiminnanjohtaja.