Vahvuuksia kannattaa vahvistaa
Julkaistu 10.5.2024
Musiikki on se kieli, jolla suomalaisia parhaiten ymmärretään ja arvostetaan maailmalla. Yksi suurimmista syistä Suomen musiikki-ihmeeseen on koko maan kattava huipputasoisten orkesterien muodostama kokonaisuus. Tämä on vuosikymmenten mittaisen johdonmukaisen työn tulosta.
Suomi on ainutlaatuinen maa. Ei tarvitse olla varakas pääkaupunkiseudun asukas, jotta pääsee korkeatasoisen ja monipuolisen elävän musiikin ääreen.
Laadusta ovat osoituksena sekä kasvavat yleisömäärät kotimaassa että lukuisten suomalaisorkestereiden tuoreet kutsut Euroopan maineikkaimpiin konserttisaleihin.
Orkestereissa osataan soittaa, mutta osataanko puhua? Kuten tunnettua, suomalaiset orkesterit arvostavat kapellimestaria sitä enemmän, mitä vähemmän tämä puhuu. Orkesterit ovat tottuneet kommunikoimaan musiikin keinoin ja jättämään itsekehut vähemmälle.
Olisiko kuitenkin hyvä puhua edes vähän enemmän? Olisiko syytä kertoa avoimesti, kuinka erinomaisia olemme? Olisiko syytä puhua siitä, mikä merkitys musiikilla on ollut suomalaisten historiassa ja kuinka suuri tuo merkitys voi olla tulevaisuudessa?
Suomen urheiluväki on melkein kadehdittavalla tavalla saanut läpi viestinsä liikkumattomuuden kustannuksista. Suomen kulttuuriväki voisi ottaa mallia ja kertoa kulttuurittomuuden kustannuksista.
Kulttuuri on hyväksi aivotoiminnalle, onnellisuudelle ja mielenterveydelle. Muun muassa. Kulttuuri tekee hyvää paitsi ihmisille, myös kaupungeille ja kunnille, kun ne haluavat lisätä vetovoimaansa.
Kulttuuri tekee hyvää myös kansakunnille. Suomen itsenäistymisessä ja itsenäisenä pysymisessä kulttuurilla, erityisesti musiikilla, on ollut keskeinen osa. Kulttuuri on kestävin ihmisiä yhdistävä voima.
Voitaisiinko kulttuuri siis ottaa jo vakavasti?
Kulttuuri voitaisiin samalla ottaa myös kevyesti. Olen vuosien varrella kaivannut perinteisiin konsertteihin lisää rentoutta ja elämää. Orkesterikonserttien ikiaikainen tapahan on, että kapellimestari marssii lavalle, yleisö taputtaa kuuliaisesti, sitten soitetaan, taputetaan, soitetaan, taputetaan, kumarrellaan, eikä kukaan sano yhtään mitään.
Ei kai tämän niin ryppyotsaista tarvitse olla? Orkesterit voisivat puhua ja jutustella yleisölle, ja niinhän ne jo tekevätkin. Äänettömiä toiveitani on kuultu. Yhä useammin konsertit tarjoavat yllätyksiä, yhdessäoloa ja uusia tapoja lähestyä musiikkia. Jatkuvasti yleistyneet avoimet kenraaliharjoitukset ovat taas paljastaneet, että muusikot eivät ole mykkiä.
Yleisötyöstä on tullut yhä näkyvämpi ja kuuluvampi osa orkesterien toimintaa. Kaikki orkesterien työ on työtä yleisölle, mutta yleisötyö-sanalla tarkoitetaan konserttisalien ulkopuolella tapahtuvaa musiikin esittämistä yleisölle tai yhdessä yleisön kanssa.
Orkesterit ovat ottaneet askeleita lähemmäs kohti yleisöä niin päiväkodeissa, kouluissa, sairaaloissa, hoivakodeissa, kauppakeskuksissa ja kaduilla kuin mitä yllättävimmissä paikoissa ja mitä yllättävimmillä tavoilla.
Kaikki tämä on tapahtunut samalla kun orkesterien taiteellinen taso on vain kohonnut. Suomalaiset orkesterit ovat nyt vahvempia kuin koskaan.
Kun laatu on huipussaan, sitä on viisasta vaalia. Vahvuuksia kannattaa vahvistaa.
Pekka Seppänen
Hallituksen puheenjohtaja
Suomen Sinfoniaorkesterit ry
(Kuva: Ulla-Maija Lähteenmäki)