Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n asiantuntijalausunto sivistysvaliokunnalle 14.11.2017
Julkaistu 14.11.2017
SUOMEN SINFONIAORKESTERIT RY:N ASIANTUNTIJALAUSUNTO SIVISTYSVALIOKUNNALLE 14.11.2017
Asia: VNS 1/2018 VP Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2019-2022.
Tiivistelmä Suomen Sinfoniaorkesterit ryn lausunnosta:
Suomen Sinfoniaorkesterit ry esittää, että lakiesitystä muutetaan siten, että orkestereiden rahoitus nostetaan lakisääteiselle tasolle ja lausunnolla oleva muutosesitys hylätään. Vähintään rahoitus on palautettava tasolle, jonka sen pitäisi olla ilman kulttuuritoimen rahoitukseen tehtyjä leikkauksia. Lain tehtävänä on varmistaa kulttuuripalvelujen saatavuus koko maassa ja tuoda toimialalle vakautta ja ennustettavuutta. Koska julkisen talouden tilanne on muuttunut positiivisemmaksi, niin orkestereiden rahoitus pitäisi palauttaa lakisääteiselle tasolle jo ensi vuonna. Vuoteen 2019 tuo paineita valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, jonka perusideaan kuuluu taidekentän muutoksen huomioiminen ja uusien toimijoiden nostaminen rahoituksen piiriin.
Miksi hallituksen muutosesitys rahoituslakiin pitää hylätä?
- INDEKSIKOROTUSTEN JÄÄDYTYS OSANA VALTIONTALOUDEN SOPEUTUSTOIMIA ON TUONUT VAJEEN ORKESTEREIDEN RAHOITUKSEEN
Säästöjä ja indeksijäädytyksiä on tehty vuodesta 2012 alkaen. Vuonna 2013 jäsenorkestereiden yhteenlaskettu valtionosuus oli 20 949 968 euroa ja vuonna 2016 summa oli 19 620 214 euroa. Vähennys on ollut 6.35 prosenttia eikä laskelmassa ole huomioitu indeksiä vastaavaa säästöä eikä toiminnan laajenemista. Vuoden 2018 säästösumma on orkestereiden osalta 135 000 euroa. Nyt indeksikorotusten jäädyttämisestä suunnitellaan pysyvää. Nämä leikkaukset ovat valtiontalouden kulueränä pieni, mutta orkestereiden budjeteissa summat ovat suuria toimintakulujen jatkuvasti kasvaessa. Yhä pienenevällä budjetilla pitäisi tuottaa yhä enenevästi monipuolisia palveluja.
- JUHLKISEN KESTÄVYYSVAJEEN KATTAMISEEN TARVITTAVAT SÄÄSTÖT KULTTUURISSA ESTÄVÄT HALLITUKSEN KÄRKIHANKKEIDEN TOTEUTTAMISEN
Jatkuva rahoituksen leikkaaminen lisää negatiivisia vaikutuksia taidelaitosten toiminnassa ja estää hallitusohjelma kärkihankkeiden toteutumista. Orkesterit ovat kärkihankkeista keskittyneet erityisesti kulttuurin saavutettavuuden lisäämiseen. Suomen Sinfoniaorkesterit ryn 30 jäsenorkesterin konserteissa oli 1, 3 miljoonaa kuulijaa vuonna 2016. Saavutettavuutta kehitetään jatkuvasti monimuotoisen yleisötyön kautta ja tässä toiminnassa oli viime vuonna mukana yli 117 000 osallistujaa. Digitaaliset mahdollisuudet on otettu yhä laajemmin käyttöön konserttien verkkolähetyksissä ja striimauksissa. Saavutettavuuteen panostaminen edellyttää henkilökuntaa ja taloudellisia resursseja. Säästöt vaikuttavat myös opetus- ja kulttuuriministeriön edellyttämien painotusten kuten taidelaitosten monipuoliseen yhteistyöhön, yhteistyöhön vapaan kentän toimijoiden kanssa, vierailukonsertteihin ja erityisryhmien tarpeiden huomioimiseen. Nyt lausunnoille lähetetyn lakiesityksen leikkausehdotukset merkitsevät toteutuessaan näiden yllämainittujen tavoitteiden hylkäämistä.
- ORKESTEREIDEN PERUSTOIMINTA RAPAUTUU JA MUUSIKOIDEN TYÖLLISYYS HEIKKENEE
Kun leikkaukset toteutetaan yksikköhinnasta, niin vaikutukset ovat laajoja. Henkilötyövuoden yksikköhinnan alentaminen vaikuttaa suoraan henkilökunnan ja freelancereiden palkkausmahdollisuuksiin, eikä orkestereille jää liikkumavaraa toimintojen kehittämiseksi monipuolisemmaksi ja liikkuvammaksi. VOS-orkesterit ovat merkittävä freelancereiden työllistäjä ja näin vapaan kentän toimintamahdollisuuksien lisääjä. Vos-orkestereiden muusikot mahdollistavat myös monen suomalaisen kesäfestivaalin toiminnan, koska voivat suostua pienempiin korvauksiin säännöllisen palkkatulonsa turvin. Kun noin 80 % kaikista orkestereiden kuluista on palkka- ja sosiaalikuluja, tulevat suunnitellut leikkaukset heikentämään koko orkesterilaitosta. Sopeuttamistoimia on tehty jo pitkään. Orkesterista ei voi lomauttaa yhtä soitinryhmää koko orkesteri-idean kärsimättä.
- ORKESTEREIDEN POSITIIVISET VAIKUTUKSET PAIKKAKUNTIEN VETOVOIMAISUUTEEN JA TALOUTEEN VÄHENEVÄT
Taidelaitosten merkitys paikkakunnan vireyteen, vetovoimaisuuteen ja talouteen on tunnustettu ja tutkimuksilla moneen kertaan vahvistettu. Kulttuuri, palvelutuotanto ja matkailu ovat yhteiskunnassamme kasvavia aloja, ja suomalaiset hakeutuvat kulttuuripalvelujen pariin aktiivisesti ympäri maata. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri Kokkolassa, Jyväskylä Sinfonia ja Tampere Filharmonia ovat maakuntiensa johtavia kulttuuribrändejä, jotka vaikuttavat myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Orkesterimusiikki kiinnostaa: vuonna 2016 saavutettiin orkestereiden uusi yleisöennätys, yli 1,3 miljoonaa kuulijaa.
- ORKESTEREIDEN POSITIIVISET VAIKUTUKSET SIVISTYKSELLISTEN OIKEUKSIEN TOTEUTUMISEEN VÄHENEVÄT
Yhdistyksen 30 orkesteria ovat Suomessa on levittäytynyt laajalle maantieteelliselle alueelle. Pohjoisin orkesteri, Lapin kamariorkesteri kiertää koko Lapin alueella. Orkestereiden alueellinen vaikuttavuus on suuri niin konserttitoiminnan kuin siihen liittyvän osallistavan yleisötyön johdosta. Alueellisen tasa-arvon lisäksi orkesterit toteuttavat erityisryhmille suunnattua toimintaa.
- KULTTUURIIN KANNATTAVUUS INVESTOINTINA JÄTETÄÄN KÄYTTÄMÄTTÄ
Uusimpien selvitysten mukaan (mm. Anne Brunilantyöryhmän esitys "Luova taloudesta ja aineettoman arvon luominen kasvun kärjiksi) mukaan kansakunnan kilpailukyky ei määräydy enää yksinomaan perinteisiä tuotannontekijöitä kehittämällä, vaan aineettomasta pääomasta on tullut uusi keskeinen tuotannontekijä. Lisääntyvä osa investoinneista kohdistuu juuri aineettomaan pääomaan, josta on tullut merkittävä kasvun ja tuottavuuden lisääjä.Kulttuurin osuus kansantulosta kasvaa koko ajan. Suomalaiset orkesterit ovat pienen maan kansainvälisiä menestyjiä. Ainutlaatuisen laaja ja kattava suomalainen orkesteriverkko on mahdollistanut maailmanmaineeseen nousseet kapellimestarit ja solistit sekä kulttuurin saavutettavuuden ympäri maata.
Suomen Sinfoniaorkesterit ry
Helena Värri
toiminnanjohtaja