Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n asiantuntijalausunto sivistysvaliokunnalle 23.10.2018
Julkaistu 22.10.2018
Asia: HE 126 Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta
Tiivistelmä Suomen Sinfoniaorkesterit ryn lausunnosta:
Vuodesta 2012 jatkuneet rahoituksen leikkaukset ovat heikentäneet huomattavasti orkestereiden mahdollisuuksia hoitaa tehtäviään. Suomen Sinfoniaorkesterit ry esittää, että lakiesitystä muutetaan siten, että orkestereiden rahoitus nostetaan lakisääteiselle ja kustannustason nousua vastaavalle tasolle ja lausunnolla oleva esitys indeksijäädytyksistä hylätään. Vähintään rahoitus on palautettava tasolle, jonka sen pitäisi olla ilman kulttuuritoimen rahoitukseen tehtyjä leikkauksia. Lain tehtävänä on varmistaa kulttuuripalvelujen saatavuus koko maassa ja tuoda toimialalle vakautta ja ennustettavuutta. Muutosesitys jatkaa vajeen syntymistä orkestereiden rahoitukseen, rapauttaa orkestereiden perustoimintaa ja vaikeuttaa muusikoiden työllisyyttä, vaikuttaa sivistyksellisten oikeuksien toteutumiseen ja jättää käyttämättä kulttuurin kannattavuuden investointina.
Miksi hallituksen muutosesitys rahoituslakiin pitää hylätä?
1. INDEKSIKOROTUSTEN JÄÄDYTYS OSANA VALTIONTALOUDEN SOPEUTUSTOIMIA ON TUONUT VAJEEN ORKESTEREIDEN RAHOITUKSEEN
Säästöjä ja indeksijäädytyksiä on tehty vuodesta 2012 alkaen. Vuonna 2019 moneen kertaan leikkausten kohteena olleiden orkestereiden rahoitusta leikataan edelleen lähes prosentilla (0, 97%). Vuonna 2013 Suomen Sinfoniaorkestereiden jäsenorkestereiden yhteenlaskettu valtionosuus oli 20, 9 miljoonaa euroa ja vuonna 2019 summa on 18,7 miljoonaa euroa. Tilannetta hankaloittaa se, että indeksikorotusten jäädyttämisestä ehdotetaan pysyvää. Nämä leikkaukset ovat valtiontalouden kulueränä pieni, mutta orkestereiden budjeteissa summat ovat suuria toimintakulujen jatkuvasti kasvaessa. Yhä pienenevällä budjetilla pitäisi tuottaa yhä enenevästi monipuolisia palveluja. Suurempien kaupunkien ulkopuolella olevien orkestereiden toiminta on vaarantunut eniten lukuisista sopeuttamistoimenpiteistä ja uusista yhteistyökuvioista huolimatta.
Jatkuva rahoituksen leikkaaminen lisää negatiivisia vaikutuksia taidelaitosten toiminnassa. Hallituksen kärkihankkeista orkesterit ovat keskittyneet erityisesti kulttuurin saavutettavuuden lisäämiseen. Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n 30 jäsenorkesterin konserteissa oli 1,2 miljoonaa kuulijaa vuonna 2017. Saavutettavuutta kehitetään jatkuvasti monimuotoisen yleisötyön kautta ja tässä toiminnassa oli viime vuonna mukana noin 117 000 osallistujaa. Digitaaliset mahdollisuudet on otettu yhä laajemmin käyttöön konserttien verkkolähetyksissä ja striimauksissa. Saavutettavuuteen panostaminen edellyttää henkilökuntaa ja taloudellisia resursseja. Säästöt vaikuttavat myös opetus- ja kulttuuriministeriön edellyttämien painotusten kuten taidelaitosten monipuoliseen yhteistyöhön, yhteistyöhön vapaan kentän toimijoiden kanssa, vierailukonsertteihin ja erityisryhmien tarpeiden huomioimiseen. Nyt lausunnoille lähetetyn lakiesityksen leikkausehdotukset merkitsevät toteutuessaan näiden yllämainittujen tavoitteiden sivuuttamista.
2. ORKESTEREIDEN PERUSTOIMINTA RAPAUTUU JA MUUSIKOIDEN TYÖLLISYYS HEIKKENEE
Kun leikkaukset toteutetaan yksikköhinnasta, niin vaikutukset ovat laajoja. Henkilötyövuoden yksikköhinnan alentaminen vaikuttaa suoraan henkilökunnan ja freelancereiden palkkausmahdollisuuksiin, eikä orkestereille jää liikkumavaraa toimintojen kehittämiseksi monipuolisemmaksi ja liikkuvammaksi. VOS-orkesterit ovat merkittävä freelancereiden työllistäjä ja näin vapaan kentän toimintamahdollisuuksien lisääjä. Kun lähes 80 % kaikista orkestereiden kuluista on palkka- ja sosiaalikuluja, tulevat suunnitellut leikkaukset heikentämään koko orkesterilaitosta. Sopeuttamistoimia on tehty jo pitkään. Orkesterista ei voi lomauttaa yhtä soitinryhmää koko orkesteri-idean kärsimättä.
3. ORKESTEREIDEN POSITIIVISET VAIKUTUKSET SIVISTYKSELLISTEN OIKEUKSIEN TOTEUTUMISEEN VÄHENEVÄT
Yhdistyksen 30 orkesteria ovat Suomessa levittäytyneet laajalle maantieteelliselle alueelle. Pohjoisin orkesteri, Lapin kamariorkesteri kiertää koko Lapin alueella. Orkestereiden alueellinen vaikuttavuus on suuri niin konserttitoiminnan kuin siihen liittyvän osallistavan yleisötyön johdosta. Alueellisen tasa-arvon lisäksi orkesterit toteuttavat erityisryhmille suunnattua toimintaa.
4. KULTTUURIIN KANNATTAVUUS INVESTOINTINA JÄTETÄÄN KÄYTTÄMÄTTÄ
Uusimpien selvitysten mukaan kansakunnan kilpailukyky ei määräydy enää yksinomaan perinteisiä tuotannontekijöitä kehittämällä, vaan aineettomasta pääomasta on tullut uusi keskeinen tuotannontekijä. Lisääntyvä osa investoinneista kohdistuu juuri aineettomaan pääomaan, josta on tullut merkittävä kasvun ja tuottavuuden lisääjä. Kulttuurialat tuottavat Suomen bruttokansantuotteesta 3,6%, eli enemmän kuin esimerkiksi metsätalous tai majoitus- ja ravitsemistoiminta. Kulttuurialat työllistävät myös enemmän suomalaisia kuin esimerkiksi metsäteollisuus ja kemianteollisuus yhteensä. Suomalaiset orkesterit ovat pienen maan kansainvälisiä menestyjiä. Ainutlaatuisen laaja ja kattava suomalainen orkesteriverkko on mahdollistanut maailmanmaineeseen nousseet kapellimestarit ja solistit sekä kulttuurin saavutettavuuden ympäri maata.
Helsingissä 19.10.2018
Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n hallituksen puolesta,
Helena Värri
toiminnanjohtaja