Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n asiantuntijalausunto sivistysvaliokunnalle 4.12.2018
Julkaistu 4.12.2018
SUOMEN SINFONIAORKESTERIT RY:N ASIANTUNTIJALAUSUNTO SIVISTYSVALIOKUNNALLE 4.12.2018
Asia: HE 195/2018 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kuntien kulttuuritoiminnasta
Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n lausunto
Suomen Sinfoniaorkesterit ry kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto hallituksen esityksestä, joka koskee kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain uudistamista.
Suomen Sinfoniaorkesterit ry pitää esitystä erittäin tarpeellisena ja kannatettavana. On tärkeää, että lainsäädäntö saadaan vastaamaan nykyhetken ja myös tulevaisuuden vaatimuksia muuttuneessa toimintaympäristössä. Kuntien kulttuuritoiminnan tehtävät ovat laajentuneet huomattavasti vuoden 1992 jälkeen. Lain tavoitteiden saavuttamista rajoittaa se, että lähtökohtana on kustannusneutraalisuus. Erityisesti pienempien kuntien henkilö- eivätkä muut resurssit usein riitä tehtävien hoitamiseen.
Lausunnolla olevassa esityksessä on huomioitu hyvin kulttuurin moninaiset yhteiskuntapoliittiset, alueelliset ja paikalliset vaikutukset. Kulttuurilla on todettu useissa tutkimuksissa olevan suuri merkitys hyvinvointiin ja terveyteen, sekä osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen. Kulttuurilla on myös sekä suoria että välillisiä taloudellisia vaikutuksia. Esityksessä huomioidaan myös kulttuurin kasvava merkitys kuntien vetovoimaan ja matkailuun.
Yleisen kulttuuritoiminnan nettokustannukset vuonna 2016 vaihtelivat kunnissa 0-65 euroa. Yhdenvertaisuus ja perustuslailliset oikeudet eivät toteudu pienemmissä kunnissa ja tehtävien laajetessa eriarvoisuus voi lisääntyä. Ehdotus ei puutu kuntien peruspalveluihin ohjattuun valtionosuuteen. Kasvaneiden vastuualueiden lisäksi jatkossa on huomioitava myös kuntaliitosten ja aluehallintouudistuksen vaikutus. Kulttuuritoiminnan positiiviset kerrannaisvaikutukset kuntien elinkeinoelämään, paikallistalouteen ja työllisyyteen voisi tuoda laajemmin esille. Lisääntyvistä tehtävistä huolimatta esityksessä ei käsitellä tarvetta lisäresursseihin.
Esimerkiksi maakuntakeskuksissa sijaitsevat ammattiorkesterit olisivat halukkaita viemään konsertteja, työpajoja ja yleisötyötapahtumia muihin kuntiin maakuntansa alueilla, mutta tiukentunut julkinen ja yksityinen rahoitus ei tätä mahdollista. Suomessa on 70 kulttuuri- ja kongressitaloa. Valitettavasti osa niistä on paikkakunnilla, joissa kunnilla ei ole mahdollisuuksia järjestää monipuolista kulttuuritarjontaa. Esimerkiksi valtionosuusorkesterit voisivat perusrahoituksensa turvin ja kuntien pienellä lisätuella järjestää enemmän osallistavia musiikkielämyksiä myös maakunnissa. Esimerkiksi Suomen pohjoisin sinfoniaorkesteri Oulu Sinfonia voisi konsertoida korkeatasoisissa konserttisaleissa Kuhmossa, Kajaanissa ja Ylivieskassa. Toinen esimerkki voisi olla vielä kauempaa pohjoisesta. Lapin kamariorkesteri voisi laajentaa kiertueitaan koko Lapin alueella. Esimerkkejä voidaan jatkaa: UMO Jazz Orchestra ja Suomalainen barokkiorkesteri olisivat valmiita kiertämään enemmän koko Suomen alueella, jos rahoitus järjestyisi. Orkesterimuusikot ovat ammattisoittajia, mutta osa heistä on hankkinut myös lisäkoulutusta toimiakseen päiväkodeissa, kouluissa, palvelutaloissa ja sairaaloissa. Ammattiorkestereiden laajentunutta tehtävänkuvaa pitäisi voida hyödyntää orkesterin kotipaikan lisäksi laajemmilla alueilla.
Esityksessä mainittu Kaiku-kortti on erittäin kannatettava hanke. Se on hyvä innovaatio sosiaalisesti vaikeassa asemassa olevien ihmisten aktivoimisessa ja syrjäytymisen ehkäisemisessä sekä monikulttuurisuuteen liittyvien sosiaalipoliittisten tavoitteiden toteuttamisessa. Rahoitus Kaiku-kortin ylläpitoon tulee kuitenkin kulttuurin rahoituksesta sekä järjestelmän ylläpitämisen että kulttuurilaitosten tuottamien palvelujen osalta. Olisi toivottavaa, että niihin kulttuuritoimen tuottamiin palveluihin, joiden tavoitteet ovat pääosin sosiaalipoliittisia, elinkeinopoliittisia tai koulutuspoliittisia, rahoitusta tulisi myös näiden sektoreiden budjeteista.
Uudistuksessa korostetut kulttuuripalveluiden monipuolisemmat tehtävät ja laajempi aluepoliittinen saavutettavuus ei onnistu kustannusneutraalisti. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuden valtionosuusprosenttia on syytä nostaa 25,34 prosentista, jotta uudistuksen tavoitteet toteutuvat.
Lakiesityksessä mainitut uudistukset kuntien kulttuuritoiminnan strategisen ja osaamisen kehittämiseen ovat kannatettavia, mutta jäävät kuitenkin melko suppeiksi. Yhteistyö sekä toimialojen kesken että kuntien välisenä on tärkeää. Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n jäsenorkesterit ovat valmiita monitahoisen yhteistyön lisäämiseen kuntien kanssa.
Helsingissä 3.12.2018
Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n hallituksen puolesta,
Helena Värri
toiminnanjohtaja
Suomen Sinfoniaorkesterit ry
050 556 9781