SIBELIUKSEN SEURAAJILTA 15 UUTTA SUOMALAISTEOSTA

Julkaistu 8.9.2017

Sibeliuksen juhlavuoden kunniaksi käynnistetyn Sibeliuksen seuraajat -hankkeen tulokset kuullaan Suomi100 -juhlavuoden aikana orkestereiden ohjelmistoissa. Ensimmäinen kantaesitys oli keväällä, ja syksyllä on vuorossa 14 uuden teoksen ensiesitykset. Kauden sarjan aloittaa UMO:n tilaus 12.9.

Suomalaisen orkesterikentän keskeiset toimijat Suomen Sinfoniaorkesterit ry ja Suomen Säveltäjät ry:n Sibelius-rahasto toteuttivat useita merkkivuosia juhlistavan Sibeliuksen seuraajat -yhteistyöhankkeen Suomen Kulttuurirahaston tuella. Hankkeen turvin orkesterit ovat tilanneet uusia teoksia ohjelmistoihinsa. Yksi tavoitteista oli alueellinen monipuolisuus, mikä Suomen Säveltäjät ry:n puheenjohtaja Antti Auvisen mukaan ”toteutuu suorastaan ennen näkemättömästi”.

Alueellisuus toteutui Tilattujen sävellysten on tarkoitus heijastaa tilaajaorkestereiden erilaisuutta, mikä toteutui hankkeessa hyvin. Kokoonpanojen yksi ääripää on jousikvartetti ja toinen kuoron, solistien ja orkesterin muodostama oratorioesittäjistö.

Muista poikkeavaa genreä edustaa UMO Jazz Orchestra, joka tilasi säveltäjä ja harmonikkataiteilija Veli Kujalalta teoksen harmonikalle ja big bandille. Harmonikalle kirjoitetun musiikin läpikotaisin tuntevan Kujalan mukaan harmonikalle ja big band -kokoonpanolle ei ole juuri sävelletty musiikkia, ja tehtävä oli siksi mieluinen. UMO on Kujalalle tuttu ja ihailtu jo nuoruudesta. Innostavassa yhteistyössä ainoastaan solistin valinta tuotti päänvaivaa: ”Yleensä solistin muusikkous inspiroi minua, mutta tällä kertaa minun oli vaikea innostua solistista. Yritin alkuvaiheessa vielä vaikuttaa tähän, mutta UMO kuitenkin halusi esittää kappaleen minun kanssani.” Teoksen nimi Thum Bop - A Hitchhiker's Concerto viittaa säveltäjän mukaan ”erittäin suorasti Linnunradan käsikirjan alkuperäiseen nimeen”. Kantaesityspäivä on 12.9.

Sibeliuksen seuraajat -hankkeen 15 sävellyksen ainoan yhteistilauksen tekivät Meri-Lapin ja Savonlinnan kvartetit, joille lapsuutensa Tornionjokilaaksossa viettänyt jyväskyläläinen Kai Nieminen kirjoitti kolmannen jousikvartettonsa.”Säveltäjän kannalta tilanne on maukas. Uusi teos soitetaan heti tuoreeltaan seitsemän kertaa jokseenkin peräkkäin, kantaesityksen jälkeen kolme esitystä Kemin ja heti perään toiset kolme Savonlinnan seudulla.”

Millä säveltäjä elää?
Sibeliuksen seuraajat –hanke haluaa myös muistuttaa sävellystilausten merkityksestä taidemusiikin elinvoimaisuudessa ja uudistumisessa. Orkesterit ovat kiinnostuneita uusista teoksista, mutta rahoituksen löytäminen tilauksiin on usein vaikeaa. Tämä näkyy suoraan säveltäjien arjessa: vain harva suomalainen säveltäjä on kokopäivätoiminen. Useimmat tekevät lisäksi erilaisia musiikkialan töitä, opettavat, soittavat ja niin edelleen. ”Tottakai vain säveltäisin, jos se olisi mahdollista”, toteaa mm. Juha Pisto. Suomessa Sibeliuksen jälkeläiset elävät siis samanlaisessa taloudellisessa todellisuudessa kuin kollegansa aikana ennen Beethovenia – ja voivat vain haaveilla Sibeliuksen arjesta!

Enää eivät suomalaiset säveltäjät tunne elävänsä Sibeliuksen varjossa. Suhde kansainväliseen säveltäjään on luonteva ja Sibeliuksen maine nostaa koko ammattikunnan arvoa. ”Kaikkihan me olemme Sibeliuksen seuraajia”, toteaa Veli Kujala.

 

Takaisin