Barokkia Aurinkokuninkaan hovista ja rokokooajan Pariisista Ritarihuoneella 21.10.

Julkaistu 9.10.2018


Konsertin säveltäjänimet ovat Couperin, Marais, Lambert ja Rameau

Suomalainen barokkiorkesteri tuo ranskalaista barokkia Ritarihuoneelle 21.10.2018

Suomalaisen barokkiorkesterin (FiBO) Pariisin taivaan alla -konsertti lokakuussa aloittaa syksyn 2018 Ritarihuoneen residenssisarjan. Ohjelma koostuu saksalaisen ja italialaisen barokin varjoon jääneestä ranskalaisesta barokkimusiikista Aurinkokuninkaan eli Ludvig XIV:n hovista ja rokokooajan Pariisista. Sopraanosolistina laulaa ranskalainen Myriam Arbouz.

Ludvig XIV:n valtakausi 1643–1715 oli ranskalaisen kulttuurin kulta-aikaa. Yksinvaltias rakasti taiteita ja valjasti ne osaksi tarkoin säädeltyä valtakuntaansa, jonka keskipisteenä oli Versailles'n jättimäinen palatsi. Musiikki oli läsnä kaikissa tilaisuuksissa kruunajaisista sotilasparaateihin ja tanssiaisista aterioihin. Myöhemmin musiikin historiankirjoitus tuntuu sivuuttaneen ranskalaisen barokin; esille ovat päässeet lähinnä saksalaiset ja italialaiset säveltäjät. Ranskalainen barokki on kuitenkin täynnä aistikkaita tanssirytmejä, sydäntäraastavia harmonioita ja pehmeäsointisten soittimien herkkää koristeellisuutta.

François Couperinia (1668–1733) kunnioitettiin lisänimellä ”Suuri”. Eräs hänen myöhäiskauden teoksistaan on massiivinen sonaattien ja sarjojen kokonaisuus Les Nations eli Kansakunnat, jossa ajan suurille eurooppalaisille valtioille Ranskalle, Espanjalle, Pyhälle saksalais-roomalaiselle keisarikunnalle ja Pohjois-Italialle on nimetty omat osuutensa. Nyt näistä kuullaan Ranskalle pyhitetty sarja.

Marin Marais (1656–1728) tunnettiin ympäri Eurooppaa ylimaallisena gambataiturina, joka jätti jälkeensä yli 550 gambasävellystä. Marais on tullut niin tunnetuksi gambamusiikistaan, että on vaikea kuvitella hänen olleen myös oopperasäveltäjä. Tässä konsertissa kuullaan muun muassa ote Marais'n Alcyone-oopperaan sisältyvästä tanssisarjasta.

Gamba oli periranskalainen soitin, mutta ranskalaisen laulumusiikin kotoperäinen laji oli air de cour, hovilaulu. Hovilaulujen mestari 1600-luvun jälkipuolella oli Michel Lambert (1610–1696), ja ranskalaisen oopperan laulunumerot ovat paljossa velkaa juuri hänelle. Ohjelmaan on valittu kaksi säveltäjän tunnettua lauluaVos mépris chaque jour ja Ombre de mon amant.

Näyttämömusiikki oli ranskalaisen barokin kuningas. Konsertin päätteeksi soi läpileikkaus ranskalaisen oopperan huipentaneen Jean-Philippe Rameaun (1683–1764) hittioopperasta Les Indes galantes, joka oli lajityypiltään niin sanottu oopperabaletti, nautinnonhaluiselle 1700-luvulle leimallinen rokokoospektaakkeli. Valistusajan hengessä teos ihannoi Euroopan ulkopuolisten kulttuurien jaloutta, mutta sen neljä eksoottista rakkaustarinaa tuovat myös mieleen nykyaikaisen romanttisen episodielokuvan.

Pauliina Fred alustaa konsertin Ritarihuoneella kello 17–17.30.

Lue lisää konsertista: http://fibo.fi/konsertit/2018/pariisin-taivaan-alla/

PARIISIN TAIVAAN ALLA– RANSKALAISTA BAROKKIA
Su 21.10.2018 klo 18 Ritarihuone (Ritarikatu 1, 00170 Helsinki)
Myriam Arbouz, sopraano
Suomalainen barokkiorkesteri

Kuvassa: Myriam Arbouz, kuvaaja Bart Koetsier

 

Takaisin