Laulu Kuujärvestä - Lappeenranta 370 v., Lappeenrannan kaupunginorkesteri 110 v.

Julkaistu 30.8.2019

GabrielSuovanen 

Lappeenrannan kaupunginorkesteri ja Rakuunasoittokunta juhlistavat Lappeenrannan kaupungin 370-vuotista juhlaa torstaina 5.9.2019 klo 19 Lappeenranta-salissa. Orkesteria johtaa kapellimestari Vytautas Lukočius ja solistina laulaa Gabriel Suovanen, baritoni.

Ohjelmassa kuullaan Uuno Klamin runoilija Yrjö Jylhän tekstiin säveltämä Laulu Kuujärvestä (1956), Einojuhani Rautavaaran A Requiem in Our Time, Kurt Weillin orkesterirunoelma Lady in the Dark – samannimisestä musikaalista (ekr S) ja Jean Sibeliuksen Pohjolan tytär.

Baritoni Gabriel Suovanen opiskeli vuosina 1993-1994 laulua Sibelius-Akatemiassa ja suoritti loppututkintonsa Tukholman oopperakoulussa 1998. Timo Mustakallio -laulukilpailun Suovanen voitti Savonlinnassa 1998, vuotta myöhemmin hän sai kolmannen palkinnon kansainvälisessä Mirjam Helin -laulukilpailussa ja Karita Mattila -palkinnon vuonna 2000.

Suovanen on laulanut mm. Carmenin Moralesin, Cosi fan tutten Guglielmon sekä Rautavaaran Rasputinissa Suomen kansallisoopperassa. Savonlinnan oopperajuhlilla Suovanen lauloi Faustissa Valentinin roolin ja Turandotin Pingin roolin. Hän esiintyy myös säännöllisesti Tukholman oopperassa ja eri orkestereiden solistina Suomessa ja Ruotsissa. Suovanen on konsertoinut mm. San Franciscossa, Lontoossa ja Kanarian musiikkifestivaaleilla. Kesällä 2000 Suovanen lauloi nimiroolin Helsingin Olympiastadionilla Tuomas Kantelisen Paavo Nurmi -oopperassa Paavo Suuri. Suuri juoksu. Suuri uni.

Vuonna 1956 Uuno Klamin Laulu Kuujärvestä sai kolmannen palkinnon Suomen kulttuurirahaston sävellyskilpailussa, mutta teos joutui Neuvostoliiton lähetystön silmätikuksi ja laitettiin ns. kiellettyjen teosten listalle. Teoksen ensiesitystä tai konserttiesityksiä ei saanut näin ollen pitkään lainkaan soittaa Suomen Yleisradiossa.  Kuujärven kunnaat väikkyvät Itä-Karjalassa, sillä jatkosodassa vuosina 1941–1944 Laatokan koillispuolella sijaitseva Kuujärvi oli Suomen miehittämänä. Tässä orkesterilaulussa Klamin musiikki saa uusklassisessa kehyksessä lähes impressionistis-romanttiset väritykset runon säkein:

”Jäin yksin mä kolmesta meistä/jäi kesken laulumme tää;
en lohtua saa säveleistä, ne kesken iäksi jää.
Kuujärven kunnaat, Kuujärven kuu,
Kuujärven rannalla karsikkopuu –”

Einojuhani Rautavaara sai teoksellaan Aikamme sielunmessu, A Requiem in Out Time, (1953) nousukiidon omaan säveltäjänuraansa, sillä hän voitti sillä amerikkalaisen Thor Johnson -vaskimusiikin kilpailun vuonna 1954. Hän oli juuri valmistunut Aarre Merikannon luokalta Sibelius-Akatemiasta ja sai tämän teoksen kansainvälisen huomion myötä itse Jean Sibeliukselta henkilökohtaisen stipendin ja suosituksen lähteä opiskelemaan sävellystä kuuluun New Yorkin Juilliard School of Music ´iin.

Saksalaisen säveltäjän Kurt Weillin tunnetuin teos on Bertolt Brechtin kanssa tehty vuonna 1928 valmistunut Kolmen pennin ooppera, joka perustuu Brechtin Kerjäläisoopperaan. Hitlerin noustua valtaan vuonna 1933 Weill lähti heti Saksasta Ranskaan, josta emigroitui 1935 Yhdysvaltoihin ja eli siellä lopun elämäänsä.

Kurt Weillin Musikaali Lady in the Dark on vuodelta 1941 ja sen lyriikka perustuu Ira Gershwinin teksteihin. Musikaalia esitettiin Broadwaylla vuosina 1941-42 kaikkiaan 467 kertaa. Unelmoiva ja jazzvaikutteinen musiikki jakautuu musikaalissa useihin jaksoihin. Muotilehden maailmaan, pääosaa esittävän muotitoimittajan Lizan paniikkikohtauksiin ja lapsuuden unenomaisiin pelkoihin perustuva musikaali oli ajan hengen mukainen: ympärillä vaurautta, säihkettä, yökerhoja, tanssijoita ja muodin terävintä kärkeä mutta myös ahdistusta, joka kumpusi jatkuvasta hektisestä kilpailusta. Orkesterimusiikki Lady in the Dark kuullaan nyt ensi kertaa sinfoniaorkesteriesityksenä Suomessa.

Pohjolan tytär edustaa Jean Sibeliuksen tuotannossa tyylillistä murrosvaihetta. Sibelius elämänkerturi Erik Tawaststjernan mukaan sävelruno on kuin Januksen pää: Väinämöisen-kasvot katsovat taaksepäin myöhäisromantiikan jykevästi veistokselliseen sävelmaailmaan, kun taas toiset, ilmojen tyttären kasvot suuntautuvat impressionistiseen taivaanrantaan.

Sävellys valmistui syksyllä vuonna 1906. Pian venäläinen pianisti Aleksandr Ziloti kutsui Sibeliuksen johtamaan teoksensa Pietariin, jossa kantaesitys tapahtui Marinski -teatterissa joulukuun 29. päivä. Teos sai hyvän vastaanoton sekä muusikoilta että arvostelijoilta. Sibeliusta kehuttiin muun muassa omaleimaisista orkesteriväreistä: "Erittäin lahjakas ja mielikuvituksekas säveltäjä", kehaisi Russij-lehti.

 

Takaisin