Tuore tutkimustulos Jyväskylästä: Kulttuuri houkuttaa ihmisiä kaupungin keskustaan

Julkaistu 16.1.2020

Jyväskylän taide- ja kulttuurilaitosten aluetaloudellinen vaikutus on miljoonia euroja ja laitoksilla on tärkeä merkitys keskustan vetovoiman ylläpitäjinä, selviää juuri ilmestyneestä tutkimuksesta. Taide- ja kulttuurilaitoksilla on yhteisiä yleisöjä ja tämä tulisi ottaa huomioon laitosten toimintaa ja tiloja suunniteltaessa. Myös osallisuuden edistäminen on selkeä kehittämiskohde laitosten toiminnassa. 

Viiden taide- ja kulttuurilaitoksen aluetaloudellinen vaikutus noin 15 miljoonaa euroa vuodessa


Tutkimuksen kohteena olleiden viiden jyväskyläläisen taide- ja kulttuurilaitoksen kävijöiden kulutus muodostaa vuodessa laitoskäynteihin liittyvän 8,4 miljoonan euron rahavirran. Laitosten aluetaloudellinen vaikutus on kokonaisuudessaan vähintään noin 14,9 miljoonaa euroa. Tässä luvussa ei ole mukana laitosten henkilöstö- ja kiinteistömenoja. Laitosten vaikutus alueen työllisyyteen (ilman laitosten henkilökuntaa) on yhteensä noin 149 henkilötyövuotta.  

 

Taide- ja kulttuurilaitokset koetaan tärkeiksi kaupungin kehitystekijöiksi. Niiden vaikutus kaupungin imagoon ja kaupunki-identiteettiin on kyselytutkimukseen vastanneiden kokemusten perusteella hyvin myönteinen. Vastaajat olivat pääosin samaa tai täysin samaa mieltä siitä, että laitokset tekevät kaupungista viihtyisän, houkuttelevan, tunnetun, kulttuurikaupungin sekä elävän ja monimuotoisen.

Tiedot perustuvat Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskuksen Cuporen tutkimushankkeen tuloksiin. Tutkimus tuotti tietoa Jyväskylän sydän -hankkeelle, jonka tavoitteena on Jyväskylän kulttuuri-investointien ja kaupunkikeskustan kehittäminen. Tutkimuksessa olivat mukana Jyväskylä Sinfonia, Jyväskylän kaupunginteatteri, Jyväskylän taidemuseo, Suomen käsityön museo sekä Jyväskylässä sijaitseva Alvar Aalto -museo. Keski-Suomen museo oli sen sijaan tutkimusajankohtana peruskorjauksessa. Vastauksia kerättiin myös kaupungin kirjastojen kävijöiltä ja muun muassa verkossa ja sosiaalisessa mediassa vastaajilta, jotka eivät olleet käyttäneet laitosten palveluita. Vastauksia saatiin 834, joiden pohjalta analyysit tehtiin.

 

Yhteisistä yleisöistä yhteistyöhön 

Tutkimuksessa kartoitettiin myös taide- ja kulttuurilaitosten rooleja ja keskinäisiä yhteyksiä. Esimerkiksi Jyväskylän taidemuseon ja Suomen käsityön museon kävijät käyvät usein molemmissa museoissa, mutta laitoksilla on silti selkeä sisällöllinen työnjako. Jyväskylä Sinfonian yleisö taas käyttää laajasti kaikkia kulttuuripalveluita. Kaupunginkirjastolla voisi olla merkittävä asema eräänlaisena ”sisäänheittotuotteena”: kirjaston palveluiden avulla voidaan houkutella kävijävirtoja muiden kulttuuripalveluiden äärelle. Myös varsinaisen taide- ja kulttuurilaitoskentän ulkopuoliset toimijat nousivat esiin tutkimuksessa. 

 

- Vapaa kulttuurikenttä koetaan kyselymme perusteella tärkeäksi osaksi Jyväskylän kulttuuritoimintoja. Tulisi miettiä, miten ruohonjuuritason kulttuuritoimintaa voisi kannustaa esimerkiksi avaamalla laitosten toimitiloja laajemmalle joukolle kulttuurin tekijöitä, kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen erikoistutkija Olli Ruokolainen arvioi.


Kaupunkilaiset haluavat osallistua laitosten toimintaan nykyistä enemmän 

 

Tutkimuksen perusteella taide- ja kulttuurilaitokset voivat kehittää toimintaansa lisäämällä kaupunkilaisten mahdollisuuksia osallistua toimintaansa. Yksinkertaisimmillaan tämä voisi tapahtua lisäämällä toiminnan läpinäkyvyyttä ja kehittämällä tiloja avoimemmin kaupunkitilaan kytkeytyviksi. 

 

- Kaupunkilaiset eivät näe laitoksia niinkään julkisivumaisina kulttuurin kuluttamisen paikkoina ja kaupungin imagon ”mainostauluina”. Pikemminkin he toivovat laitosten kehittyvän osana elinympäristöään, kaupunkitilaa, jossa on kaupunkilaisille mahdollisuuksia toteuttaa itseään ja johon he kykenevät vaikuttamaan, Cuporen erikoistutkija Sakarias Sokka toteaa. 

  

Tutkimus rajattiin erityisesti Jyväskylän sydän -hankkeen tarpeiden pohjalta vain muutamaan kulttuuri- ja taidelaitokseen. Mahdollisen jatkotutkimuksen aiheeksi jää selvittää laajemmin myös Jyväskylän vapaan kulttuurikentän vaikutuksia kaupungin taloudelle, vetovoimalle sekä kulttuuritoimintojen uusiutumiselle.


Raportin julkistus 16.1. katsottavissa ja tutkimusraportti luettavissa verkossa

 

Tutkimustulosten julkistamistilaisuutta voi seurata suorana verkossa torstaina 16.1. klo 10.00 alkavassa lähetyksessä osoitteessa www.jyvaskyla.fi/ajankohtaista/tilaisuus. Tallenne on katsottavissa verkossa 16.3.2020 asti. Tilaisuudessa tuloksia esittelevät Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cuporen erikoistutkijat Olli Ruokolainen ja Sakarias Sokka.

 

Julkaisu on luettavissa Cuporen verkkosivuilla osoitteessa: https://www.cupore.fi/fi/julkaisut/cuporen-julkaisut/taide-ja-kulttuurilaitokset-osana-jyvaeskylaen-kehitystae-ja-hyvinvointia .

 

Tutkimusraportti: Olli Ruokolainen, Sakarias Sokka, Ari Kurlin ja Timo Tohmo 2019. Taide- ja kulttuurilaitokset osana Jyväskylän kehitystä ja hyvinvointia. Cuporen verkkojulkaisuja 56. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.  

 

Takaisin