Suomalaisilla orkestereilla yli 2,1 miljoonaa kuulijaa
Julkaistu 19.5.2022
Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n jäsenorkesterit tavoittivat kuulijansa koronavuodesta huolimatta.
Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n (Suosio) 57. valtakunnalliset orkesteripäivät järjestettiin Tampere-talossa 4.–5.5.2022. Edellisen kerran orkesteripäivät voitiin toteuttaa lähitapaamisena keväällä 2019, joten jälleennäkemisen riemu oli ylimmillään, kun kaksipäiväinen seminaari vihdoin kolmen vuoden tauon jälkeen toi yhteen maamme orkesterikentän edustajia. Mukana oli orkestereiden johtoporrasta, luottamushenkilöitä ja muusikoita lähes jokaisesta Suosion 33 jäsenorkesterista.
Säveltäjä ja yhdistyksen kunniapuheenjohtaja Kalevi Aho loi laajan katsauksen sota-aikaan orkesteripäivät avanneessa juhlapuheessaan.
Orkesteripäivillä julkaistiin myös Suosion vuosikertomus sekä orkesterialan tilastot vuodelta 2021.
Orkesterimusiikkia sodan varjossa
Säveltäjä Kalevi Aho pohdiskelee monia sota-ajan herättämiä kysymyksiä Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n orkesteripäivien avajaispuheessaan ”Orkesterimusiikkia sodan varjossa”.
Ukrainan sodan vaikutukset ovat alkaneet näkyä välittömästi myös musiikkielämässä. Konserttien ohjelmistoja on muutettu ja venäläisiä muusikkoja asetettu boikottiin. Sodalla voi olla huomattavia vaikutuksia myös taidelaitosten talouteen. Kun sotilasmenoja on alettu rajusti kasvattaa, rahat pitää ottaa muista kohteista, ja ensimmäisinä kärsijöinä voivat olla julkiset palvelut ja kulttuuri.
Ahon mukaan kulttuuri ja taide voivat kuitenkin tuoda maailmaan uudenlaisia henkisyyden ja toivon säteitä, jotka saattavat muuttaa ajatuksia ja levitä huomaamattomasti eteenpäin samalla kasvaen ja voimistuen. Siksi juuri nyt, kun Eurooppaa koskettaa sodan kriisi, olisi erityisen suurta tyhmyyttä pyrkiä lakkauttamaan kulttuurilaitoksia säästösyistä. Kulttuuriin pitäisi sen sijaan investoida lisää.
Pienemmät musiikkimaat ja harvinaisemmat soolosoittimet rohkeasti esille
Aho nostaa puheessaan esille myös aukkoja orkesterien konserttiohjelmista ja haastaakin pohtimaan kriittisemmin paitsi orkestereiden ohjelmistoja, myös solistivalintoja.
”Yhdet ja samat säveltäjät ja suuret musiikkimaat vallitsevat ohjelmistoja ja myös esiintyjiä. Monet erittäin hyvät säveltäjät ovat jääneet unohduksiin, ja pienten musiikkimaiden erinomaistenkin säveltäjien on paljon vaikeampi saada sijaa ohjelmistoissa. Yksi tällainen tuntematon alue on ollut ukrainalainen uusi musiikki, joka on nyt tullut kiinnostuksen kohteeksi. - - Mutta vastaavia aukkoja ja unohdettuja säveltäjiä on paljon muitakin, yhä edelleen myös kotimaisessa musiikissa.”
Aho uskoo konserttiyleisön olevan kiinnostunut myös laajemmasta soolosoitinvalikoimasta. ”Erityisesti pianon ja viulun asema on ylikorostunut orkesterien ohjelmissa. Melko säännöllisesti konserteissa kuullaan myös sellistejä ja laulajia, mutta puhaltimista kelpaavat solistitehtäviin harvakseltaan lähinnä vain huilu ja klarinetti. Kaikki muut soolosoittimet ovat orkesterikonserteissa harvinaisuuksia, vaikka luulisi yleisön olevan kiinnostunut myös muiden instrumenttien suurimmista taitureista.”
- Kalevi Ahon avauspuhe Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n 57. valtakunnallisilla orkesteripäivillä
- 57. valtakunnallisten orkesteripäivien ohjelma
_______________________________________________________________
Tilastot 2021: Suosion jäsenorkestereilla yli 2,1 miljoonaa kuulijaa
Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n tuore vuosikertomus 2021 sisältää kattavasti tilastotietoa suomalaisten ammattiorkestereiden toiminnasta ja taloudesta. Koronapandemia vaikutti edelleen orkestereiden toimintaan dramaattisesti sulkujen ja rajoitustoimien takia.
Vuonna 2021 Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n jäsenorkesterit järjestivät 1414 live- ja 446 verkkokonserttia, jotka tavoittivat kaikkiaan 2 137 603 kuulijaa.
Saleissa läsnä olevan yleisön määrä pysyi suunnilleen samana kuin poikkeusvuonna 2020, ja läsnä oli yhteensä 372 748 kuulijaa. Verkkokonsertit keräsivät vuonna 2021 ruutujen ääreen yhteensä 1 764 855 kuulijaa.
Konserttien lisäksi orkesterit tuottivat monipuolisia verkkosisältöjä, muun muassa videotervehdyksiä, konsertti- ja muusikkoesittelyjä sekä yleisötyöhön liittyvää materiaalia. Konserttien televisioinnit saivat kaikkiaan 7 407 657 katselijaa. Orkestereiden yleisötyön tapahtumat tavoittivat joko livenä tai verkon välityksellä yhteensä 82 480 osallistujaa.
Sinfoniakonserttien osuus konserteista oli 42 %. Kamari-, viihde- ja lastenmusiikkia sekä muun tyyppisiä konsertteja oli yhteensä 58 %. Orkesterikonsertteja välitettiin myös hoivalaitoksiin, työpaikoille, kouluihin ja päiväkoteihin. Ulkomailla poikkeusvuoden aikana esiintyivät ainoastaan Helsingin Barokkiorkesteri ja Suomalainen barokkiorkesteri.
Oman aikamme musiikilla oli orkestereiden ohjelmissa entistäkin vahvempi edustus. Kantaesityksiä oli 125 kpl ja Suomen ensiesityksiä 102 kpl. Orkestereiden ohjelmistoissa oli 1062 kotimaisen säveltäjän teosta yhteensä 316 säveltäjältä.
Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n jäsenorkesterit työllistivät vuonna 2020 lähes 1000 päätoimista muusikkoa. Tilapäisesti työllistettyjä muusikoita oli yli 2000.
- Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n vuosikertomus 2021 (lataa)
- Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n vuosikertomus (lue selaimessa / Issuu)
Kuva: Tampere Filharmonia, Sirkustarinoita-lastenkonsertti 29.10.2021. Konsertti myös videoitiin ja striimattiin.