Kulttuurin tulevaisuus ratkaistaan sunnuntaina
Julkaistu 7.4.2025
Valtion kulttuurileikkausten takia kevään kuntavaaleilla on poikkeuksellista merkitystä sekä alan toimijoille että kuntalaisille. Ensi sunnuntain äänestysvalinnoilla on ratkaiseva vaikutus siihen, miten kunnat rahoittavat kulttuuria jatkossa. Siksi on tärkeää antaa ääni kulttuurin puolesta puhuvalle ehdokkaalle.
Kun vaalit on käyty, uudet valtuutetut alkavat perehtyä tehtäväkenttäänsä. Miten saisimme heidät ymmärtämään kulttuurin ja taiteen merkityksen? Mistä tiedämme, vaikuttaako heidän päätöksentekoonsa talouspuhe, vai pitäisikö meidän sittenkin heiluttaa sivistyksen lippua?
Lienee laajasti hyväksytty tosiasia, että konserteilla ja musiikkitapahtumilla on vaikutusta aluetalouteen ja kuntien elinvoimaan. Onhan kulttuuriin ja taiteeseen vuosi vuodelta enemmän alettu liittää odotuksia siitä, että ne kasvattaisivat kansantaloutta, toisivat työpaikkoja ja kiihdyttäisivät matkailua. Kulttuurista ja taiteesta on haluttu tehdä maabrändäyksen väline ja talouden veturi.
Talouspuheen on oletettu olevan kulttuuria hyödyttävä selviytymisstrategia, koska se on vastaansanomatonta. Siksi perusteluja kulttuurin tukemisen tärkeydestä on yhä enenevässä määrin alettu kääntää talouden kielelle. Ilmiötä on selvittänyt tuoreessa väitöskirjassaan FT, tutkija Kaisa Murtoniemi. Mutta onko talouskieli toimiva keino ja voiko musiikkiin liittyviä kokemuksia perustella talouden mittareilla?
Talousvaikutuksia korostava puhetapa ei ole säästänyt kulttuuria leikkauksilta. Viesti ei ole siis mennyt läpi.
Onneksi myös hyvinvointivaltion klassiset tavoitteet, kuten taiteen vapaus ja sivistys, saavat tutkija Murtoniemen mukaan edelleen kannatusta. Taiteen vapaus on perinteisesti tarkoittanut vapautta valtion poliittisesta ohjauksesta ja markkinoista, mutta nyt se on uusilla tavoilla uhattuna nykyisessä kilpailukyky-yhteiskunnassa. Talouden mittarit eivät onnistu kuvaamaan perinteisiä hyveitä onnistuneesti tai vakuuttavasti.
Eduskunnan talousvaliokunta kiinnitti vastikään huomiota sivistyksen voimaan lausunnossaan hallituksen kulttuuripoliittisesta selonteosta. Talousvaliokunnan mukaan onnistuneen kulttuuripolitiikan myötä ihmisten kokema osallisuus ja merkityksellisyys tuottavat paitsi hyvinvointia sekä yhteiskunnallista ja taloudellista arvoa, myös laaja-alaista sivistystä.
Orkestereilla on kyky tuottaa omista lähtökohdistaan ratkaisuja kuntaa ja kuntalaisia koskettaviin ilmiöihin ja haasteisiin, kuten kotoutumiseen tai yksinäisyyteen. Orkesterit ovat paljon muutakin kuin niiden yksittäiset konsertit. Orkesterit antavat kuultavissa olevan hahmon erilaisille muutosvoimille omissa toimintaympäristöissään. Ne osaavat etsiä omista lähtökohdistaan käytännön vastauksia kaikkia suomalaisia koskettaviin asioihin. Tämä kulttuurin ja taiteen ongelmanratkaisukyky on kulttuurijärjestöjen yhteisen vaalikampanjan ydin.
Vaalien jälkeen uudet kunta- ja aluevaltuutetut ryhtyvät ensi töikseen työstämään valtuustokauden strategiaa. On tärkeää, että paikallisten orkestereiden tekemä monipuolinen työ näkyy paitsi kaupunki- tai hyvinvointialuetasoisissa strategioissa ja niiden painopisteissä, myös erilaisissa ohjelmissa, kuten resurssiviisauden tiekartoissa tai hyvinvointisuunnitelmissa. Vaikeassakin taloudellisessa tilanteessa kunnissa tehdään päätöksiä strategian ohjaamana. Kuntastrategiaan päästään parhaiten mukaan käymällä aktiivista vuoropuhelua ja verkostoitumalla. Esimerkiksi tekemällä oman orkesterinsa työtä tunnetuksi vastavalituille valtuutetuille.
Iiris Lehtonen
toiminnanjohtaja
Suomen Sinfoniaorkesterit ry
Alue- ja kuntavaalien ennakkoäänestys jatkuu 8.4. saakka. Varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 13.4.2025.