Erkki Liikasen puhe 4.4. Lahdessa: Kalevi Aho 70 vuotta

Publicerad 4.4.2019

kalevi-aho-400px 

Lahti 4.4. klo 17.00 Kalevi Aho 70 vuotta.

Erkki Liikanen, Suosion puheenjohtaja:

Kalevi Aho palaa kesäisin Forssaan. Musica Kalevi Aho festivaali järjestetään tulevana kesänä Forssassa jo neljännen kerran. Konserttipaikkoina ovat Villafors ja Forssan Työväentalo kesäkuun viimeisenä viikonloppuna. Alpo Suhonen, Hannu Lahtonen ja Kalevi Aho ovat festivaalin toimijat.

Kalevi Aho kasvoi lapsuuden ja nuoruuden Rönttismäessä, joka oli Forssan työläiskaupunginosaa. Sieltä on myös kotoisin Alpo (Ape) Suhosen äiti. Kalevi Aho kävi yhdessä Hannu Lahtosen kanssa musiikkiluokkaa. Kalevin muusikkoura Forssassa oli pitkä. Hän alkoi 12-vuotiaana esiintyä viulistina ja soitti jo kouluaikana vakituisesti Forssan kaupunginorkesterissa. Hän on Vorssasta kotoisin ja se tiedetään.

Matematiikka oli Kalevin vahva laji ja hän aloittikin ensin matematiikan opinnot Helsingin Yliopistossa. Ne opinnot vaihtuivat musiikkiin, kun hän siirtyi Sibelius-Akatemiaan opiskelemaan sävellystä. Mutta itse matematiikka jäi. Sonja Fräki on sitä kuvannut Ahon ensimmäistä pianokonserttoa käsittelevässä väitöskirjassaan ”Toistuvat toccatat.” Sonja toteaa konserton matemaattisen lähtökohdan olevan hämmästyttävän. Sävelrivin pohjaluku on 08579214β36429α7.  Ajanpuutteen vuoksi en käsittele matemaattista osuutta laajemmin.

Tänään Kalevi Aho ja hänen musiikkinsa on palannut Lahteen, joka onkin ehdottomasti hänen toinen kiintopisteensä. Vuoden 1997 keväällä 13 sinfoniaorkesteria julkisti oman nimikkosäveltäjänsä. Hankkeen käynnistäjiä oli Suomen sinfoniaorkesterit ry ja sen nimi oli Takaisin tulevaisuuteen – ”säveltäjä osaksi orkesteria”.

Kalevi Ahon nimi oli ilmestynyt ensimmäisen kerran Lahden kaupunginorkesterin ohjelmiin syyskaudella 1973. Urpo Pesonen johti tuolloin kaksi vuotta aiemmin Helsingissä kantaesitetyn ensimmäisen sinfonian.

Saman vuoden 1973 itsenäisyyspäiväkonsertissa Finlandia-talolla oli myös ohjelmassa Kalevi Ahon ensimmäinen sinfonia. Helsingin kaupunginorkesterin kapellimestarina toimi 42-vuotias Jorma Panula joka oli musiikkimaailman monipuolinen tähti. Olin saanut sinne kutsun yhtenä kansanedustajista.  Olin joukon nuorin. 23-vuotiaana Nuori oli säveltäjäkin, vain 24-vuotias, mutta hän ei saanut aluksi kutsua lainkaan. Kun sitä erikseen pyysi, pääsi Kalevikin kuulemaan oman sävellyksensä. Kuulin silloin Finlandia-talolla ensimmäistä kertaa elävää Kalevi Ahon musiikkia. Olin vaikuttunut, hieno kokemus. Olin kovin kiinnostunut nuoresta säveltäjästä.

Kalevi Ahon muistikuva konsertista ei ollut yhtä positiivinen. Hän kertoi, että läsnäollut kansanedustaja- ja diplomaattiyleisö oli huonoin ja epäkohteliain, mitä hän on koskaan kohdannut. Kaikkien esitysten aikana kuului hälyä ja puheensorinaa. Arto Noraksen saamat aplodit olivat niin vaatimattomat, että ne loppuivat, ennen kuin Noras oli ehtinyt poistua lavalta.

Kalevi Ahon elämänuran suuri päätös, säveltäjäksi ryhtyminen, tapahtui myös Lahdessa: Esitettyään Unto Pesoselle sarjaansa 19 preludia pianolle tämä kehotti häntä hakeutumaan välittömästi Sibelius-Akatemiaan sävellysoppiin. Aho suoritti siellä diplomitutkinnon vuonna 1971. Opettajana oli Einojuhani Rautavaara. Samana vuonna sai ensiesityksensä ensimmäinen sinfonia.

Istuin vuoden 2016 syksyllä Richard Straussin Elektra-esityksen jälkeen kapellimestarina toimineen Esa-Pekka Salosen kanssa. Puhuimme edellisenä syksynä edesmenneestä Jouni Kaipaisesta.  Esa-Pekka Salonen kertoi, että Kaipaisen hautajaisista lähdettäessä Kalevi Aho esitti, että mentäisiin tapaamaan Einojuhani Rautavaaraa. He lähtivät sinne yhdessä. Se oli hyvin tehty valinta. Kaksi tärkeää oppilasta ehti nähdä vielä kerran maineikkaan opettajansa. Rautavaara kuoli seuraavana kesänä.

Finlandiatalon itsenäisyyspäiväkonsertissa kuultu Ahon 1. sinfonia levytettiin vuonna 1989, ilman häiritsevää puheensorina. Kapellimestarina oli Osmo Vänskä, orkesterin uusi taiteellinen johtaja. Noihin aikoihin orkesterin intendentti Tero-Pekka Henell oli kysynyt Kalevi Ahoa nimikkosäveltäjän tehtävään, mutta asia virallistettiin vuonna 1992. Lahdessa kotisäveltäjän ja sinfoniaorkesterin yhteistyö sujuikin onnellisten tähtien alla. Orkesteri ja konserttiyleisö pääsivät sukeltamaan syvälle oman säveltäjänsä sävelkieleen. Orkesterin ja säveltäjän yhteistyö onkin suomalaisen musiikin historiaa.

Kolmas tärkeä pilari Kalevi Ahon työssä ovat olleet orkesterit eri maakunnissa. Kalevilla on tapana sanoa, että niin monella paikkakunnalla soitetaan hyvää musiikkia. Hän on ollut erinomainen Suosion puheenjohtaja. Samalla monet orkesterit ovat soittaneet myös Kalevin musiikkia. Omassa sarjassaan on Kalevin yhteistyö ja levytykset Lapin kamariorkesterin kanssa. Mutta komeaa on Turun levyttämä Timpanikonsertto ja pianokonsertto 1, joka soi taustalla, kun tätä kirjoitin.

Neljäs pilari onkin sitten maailma.  Berliinin filharmonikkojen puhallinkvintetille tehty tilaustyö sai ihastuneen vastaanoton. Onhan se aika uskomaton juttu, että tämä maailman kärkeen kuuluvat soittajaryhmä oli esiintymässä Forssan festivaaleilla.
Olin taas helmikuussa Pariisissa, jossa oli suomalaisten naistaiteilijoiden upea läpimurto Pariisin oopperassa. Rusalkaa johti Susanna Mälkki, Rusalkana lauloi Camilla Nylund ja ulkomaisena prinsessana Karita Mattila.
Arvostetussa Le Mondessa erityisen huomion sai kuitenkin pari päivää myöhemmin Ranskan Radion filharmonisen orkesterin konsertti, jossa Mikko Franckin johdolla esitettiin ensi kertaa postuumisti Einojuhani Rautavaaran serenadi viululle ja pianolle. Sen oli orkestroinut Kalevi Aho.  Tuossa esityksessä on kaksi viestiä yhtä aikaa. Se oli hieno kunnianosoitus säveltäjä Rautavaaralle, mutta samalla vastaansanomaton näyttö Kalevi Ahon poikkeuksellisesta ammattitaidosta.

Viides pilari ovat sitten Kalevi Ahon puheet, jotka ovatkin omassa sarjassaan. Hän arvostelee säälimättä päättäjiä ja puolustaa peräänantamattomasti musiikin asiaa. Erityisesti hänen kohteenaan ovat ne, jotka tekevät vääriä päätöksiä talouteen vedoten. Mikkelin orkesteripäivillä Kalevi Aho kysyi, onko talous olemassa vain taloutta varten? Hyvä kysymys ja vastaus on ei. Yhtä selvää on, että sellainen yhteiskunta, jonka talous on kunnossa, pystyy hoitamaan kaikki tehtävät parhaiten – kulttuuri mukaan lukien. Taloustieteilijät ovat asiaa harkittuaan tehneet myös tärkeän myönnytyksen. Ei talouden tuottavuus siitä lisäänny, että orkesteri soittaa nopeammin. Olen Kalevi Ahon kanssa täysin samaa mieltä siitä, että sivistyspohja ja oman äidinkielen hallinta ovat avainasemassa, jotta kansalaiset voisivat tehdä viisaita ja kauaskantoisia yhteiskunnallisia päätöksiä.

Lopuksi muista säveltäjistä. Olemme puhuneet Kalevi Ahon kanssa Shostakovitshista. Sain häneltä vihjeen lukea Solomon Volkovin toisen kirjan suuresta säveltäjästä. Se ilmestyi vuonna 2004. Haluan puolestani antaa lahjaksi muun kirjan Shostakovitshista.  Se on Elisabeth Wilsonin suurteos: Shostakovitsh, A life remembered. Se on parasta, mitä säveltäjästä olen lukenut.

Parhaat onnittelut!

 

Tillbaka