Lappeenrannan kaupunginorkesterin Vaaleneviin iltoihin -konsertissa harvemmin Suomessa kuultu mestariviulukonsertto

Publicerad 10.2.2020

kreeta-julia heikkila

Lappeenrannan kaupunginorkesterin Vaaleneviin iltoihin -konsertissa torstaina 13.2.2020 klo 19 kaupunginorkesteria johtaa ”pikauusinta”kutsulla norjalainen kapellimestari Kolbjørn Holthe. Konsertin solistina soittaa viulutaiteilija Kreeta-Julia Heikkilä norjalaisen säveltäjän Fartein Valenin Viulukonserton op. 37 (1940). Konsertissa kuullaan hänen solistinumeronaan myös Ludwig van Beethovenin herkimpiin teoksiin kuuluva Romanssi F-duuri op. 50 viululle ja orkesterille. Konsertin sinfonisessa osuudessa kuullaan Dmitri Shostakovitshin Kamarisinfonia op. 110a vuodelta 1960 ja Ludwig van Beethovenin Sinfonia nro 1 op. 21.

Fartein Valen oli Norjan tärkeimpiä 1900-luvun säveltäjiä. Valenin viulukonserton esikuvana on ollut Alban Bergin viulukonsertto Erään Enkelin muistolle, sillä sen ekspressiivisyys ja tummat varjot valon kirkkauden vastakohtina nostavat konserton merkittävien moderninmusiikin teosten joukkoon. Valen oli syvästi uskonnollinen ja tuon vakaumuksen hengessä säveltäjä kirjoitti Viulukonserttonsa op. 37 vuonna 1940 vähän ennen toista maailmansotaa. Konsertto on yksiosainen ja sonaattimuotoinen. Teoksen hienostuneen tyylin keskiössä rakenne kasvaa keskussävelten ja aiheiden toiston myötä sooloviulun laulaessa haikeaa runollista romanttista melodiaa läpi teoksen.

Dmitri Shostakovitshin Kamarisinfonia op. 110a on sävelletty kolmen päivän kuluessa heinäkuussa vuonna 1960 Dresdenissä. Säveltäjällä oli hieman aiemmin todettu lihasheikkouteen vievä sairaus ja kommunistinen puolue oli alkanut samoihin aikoihin painostaa säveltäjää jäsenekseen vastoin tämän tahtoa. Shostakovitshin ystävä Lev Lebedinsky on kertonut, että Shostakovitsh oli ajatellut kvarteton olevan hänen eräänlainen muistokirjoituksensa. Kamarisinfonia on aikakauden yhteiskunnan ja ahdistuksen potretti. Se alkaa säveltäjän nimestä muodostuvalla sävelmonogrammilla D-Es-C-H ja tämän ensimmäisen sinfonian temaattisella motiivilla.

Ludwig van Beethovenin ensimmäisen sinfonian luonnoksia on löytynyt jo vuodelta 1799, mutta on selvää, että Beethoven suunnitteli sinfoniaansa jo aiemmin. 29-vuotias säveltäjä nojasi klassismin esikuviin Mozartiin ja Haydniin, mutta oli jo matkalla kohden omaa tyylillistä murrostaan. Sinfonia sai kantaesityksensä Wienissä 2. huhtikuuta vuonna 1800. Romanssi F-duuri on puolestaan vuodelta 1802, jolloin säveltäjä oli hyvin rakastunut oppilaaseensa.

Kreeta-Julia Heikkilä on monipuolisena, energisenä ja dynaamisena viulistina kansain­vä­li­sesti kysytty konsert­ti­mestari, solisti ja kamarimuusikko. Heikkilä aloitti viulunsoiton viisivuotiaana Géza Szilvayn oppilaana Itä-Helsingin Musiik­ki­o­pis­tossa. Sittemmin hän on valmistunut sekä Lontoon Royal College of Musicista, että Sibelius-Akatemiasta opettajinaan Tuomas Haapanen, Mi-Kyung Lee, Päivyt Meller, Tero Latvala ja Jan Repko. Kamarimusiikin lisensiaatiksi hän on valmistunut Tanskan Kunin­kaal­li­sesta Akatemiasta Tim Frederiksenin luokalta.

Heikkilä on esiintynyt mm. Fairbanks Sinfo­ni­aor­kes­terin, Sinfonia Lahden, Oulu Sinfonian, Kuopion Kaupun­gi­nor­kes­terin, Tanskan Radion Kamari­or­kes­terin, Vaasan Kaupun­gi­nor­kes­terin, Johanneksen kamari­or­kes­terin, iPalpiti orkesterin, Helsinki Sinfonietan ja Nordea Jean Sibelius Orkesterin solistina. Vuoden 2018 repertuaariin kuului mm. Mozartin viulu­kon­sert­tojen kokonaisesitys Kirkkonummen Kamari­or­kes­terin solistina.

Konsertoinnin ohella Heikkilä on toiminut vuodesta 2017 perustamansa Helsinki Chamber Music Festivalin taiteellisena johtajana. Syksyllä 2018 hän aloitti Konepajan Brunossa järjestettävän Minimalia – minimalistisen musiikin konsert­ti­sarjan, joka saa jatkoa myös tulevana vuonna. Vuoden 2019 konsert­ti­toi­mintaan kuuluu mm. Bachin soolo­viu­lu­so­naattien ja partitojen kokonai­se­si­tyksiä Suomen kivikirkoissa.

Heikkilällä on käytössään Suomen Kulttuu­ri­ra­haston omistama Andrea Guarneri -viulu vuodelta 1680.

Kolbjørn Holthe on sukupolvensa johtavia norjalaisia ​​viulisti-kapellimestareita ja paljon kysytty solisti, kamarimuusikko ja opettaja. Hänet nimitettiin apulaisprofessoriksi Norjan musiikkiakatemiaan vuonna 2001 ja tammikuusta 2014 hänet kiinnitettiin Norjan radio-orkesterin konserttimestariksi. Holthe opiskeli Norjan musiikkiakatemiassa vuosina 1991-1997, lukuun ottamatta kahta Yhdysvalloissa Louisiana State Universityssä vietettyä vuotta, jossa hän opiskeli Camilla Wicksin oppilaana. Hän on saanut lukuisia palkintoja. Holthe oli Norjan kansallisoopperan orkesterin konserttimestari vuosina 1997-2004. Hän on työskennellyt kapellimestarien kuten Claudio Abbadon, Nikolaus Harnoncourt´n, Paavo Berglundin ja Bernard Haitinkin kanssa. Hän on esiintynyt myös solistina kaikissa Norjan ammattisinfoniaorkestereissa, Norjan kamariorkesterissa, Norjan puolustusvoimien soittokuntien ja Norjan kuninkaallisen soittokunnan kanssa tehden kiertueita mm. Yhdysvalloissa.

Vuonna 2009 hän soitti Mozartin viulukonserton nro 5 Lontoon filharmonisen orkesterin kanssa Englannissa. Vierailevana konserttimestarina Kolbjørn Holthe on soittanut Oslon filharmonisen orkesterin, Bergenin filharmonian, Ruotsin kuninkaallisen oopperan kuninkaallisenorkesterin, Norrköpingin sinfoniaorkesterin, Tukholman kuninkaallisen filharmonisen orkesterin ja Norjan kamariorkesterin kanssa. Vuodesta 2010 vuoteen 2012 hän työskenteli Norjan radio-orkesterin konserttimestarina  ja vuonna 2013 hän kuului Oslon filharmonikkojen ykkösviuluihin. Vuonna 2006 Holthe nimitettiin Tromsøn kamariorkesterin taiteelliseksi johtajaksi, missä tehtävässä hän toimi vuoteen 2012 saakka.

 

Tillbaka