Kulttuurilaitosten valtionosuuksien korotus huomioitava kunnissa

Publicerad 23.10.2007

Suomen museoliitto ry, Suomen Sinfoniaorkesterit ry ja Suomen Teatterit ry tapasivat maanantaina 22.10. Suomen Kuntaliiton johtoa keskustellen taidelaitosten valtionosuusjärjestelmään tehtyjen parannusten toteutumisesta. Valtionosuuksien korotuksista huolimatta on uhkana, että taidelaitosten tilanne ei helpotu,

Henkilötyövuoden hinnan tarkastamisella eduskunta on tarkoittanut parantaa maamme kulttuurilaitosten toimintaedellytyksiä. Tämä erinomainen tavoite uhkaa jäädä torsoksi siksi, että useiden kaupunkien budjettiehdotuksissa erityisesti kunnallisten taidelaitosten ja museoiden osalta ei tätä korotusta ole huomioitu.

Vuonna 1992 säädetyt teatteri- ja orkesterilaki sekä museolaki ovat olleet erittäin tärkeitä suomalaiselle kulttuuritoiminnalle. Ne ovat puutteineenkin auttaneet maamme kulttuuriverkon säilymistä jopa 1990-luvun laman yli. Teatteri- ja orkesterilain sekä museolain toimivuutta täydentää hyvin vuoden 2006 alusta voimaan tulleet täsmennykset henkilötyövuoden hinnan korjaamisesta lain edellyttämälle tasolle vuosina 2008-2010. Tämän korjauksen toteuttaminen on maamme kulttuuritoiminnan kannalta elinehto. Vuoden 2008 budjettiesitys sisältääkin noin 20 % korotuksen henkilötyövuoden hintaan.

Suomen museoliitto ry, Suomen Sinfoniaorkesterit ry ja Suomen Teatterit ry ovat vedonneet Suomen Kuntaliittoon, että se tekisi voitavansa eduskunnan tahdon toteuttamiseksi kulttuurilaitosten toimintaedellytysten turvaamiseksi ja kuntien saamiseksi mukaan tekemään asiassa oman osuutensa.

Kulttuurilaitos tuo paikkakunnalle valtion rahaa. Kun teatteri, orkesteri tai museo on lain piirissä, se saa tehtyä henkilötyövuotta kohti 37 % valtion apua ko. henkilötyövuoden hinnasta, joka vuonna 2008 tulee olemaan noin 39000 € ja museoiden osalta 48 000 €. Tämä tuki tulee lainsäädännön mukaan kaupungille vain ja ainoastaan siinä tapauksessa, että kaupungissa on lain piiriin hyväksytty museo, teatteri tai orkesteri. Kaupungin panostuksen alentaminen uhkaa pienentää tätä avustusta olennaisesti. Mikäli taidelaitosten resurssipula jatkuu, toiminta vaimenee ja irtisanomisia joudutaan toteuttamaan, merkitsee se myös valtionosuuksien pienenemistä.

Monissa tutkimuksissa on todettu, että kulttuurilaitos tuo paikkakunnalle merkittävän dynaamisen potkun lisäämällä luovuuden ja innovatiivisuuden kasvualustaa paikkakunnalla toimivien taiteilijoiden ja kulttuurilaitosten kautta. Euroopan Komission selvityksessä Economy of Culture in Europe (2006) todetaan, että kulttuuri ja luova toiminta ovat Euroopan talouden ja yhteiskunnallisen kehityksen veturi. Kulttuurilaitos on myös hyvä investointi: kulttuurilaitokseen investoitu euro tulee takaisin paikallistalouteen 1,8-kertaisena. Tässä ovat mukana sekä suorat talousvaikutukset palkkojen ja niistä tulevien verojen, valtion tukien muodossa että kulttuuritoiminnan laajat kerrannaisvaikutukset esimerkiksi matkailutulojen, erilaisten paikkakunnalle suuntautuvien ostojen jne. muodossa.

Kulttuuritarjonta on tärkeä kaupungin vetovoimatekijä kun yritykset ja työvoima hakevat sijoittumispaikkaansa. Kun korkeasti koulutettua työvoimaa tarvitsevat yritykset harkitsevat sijoittumistaan, ne antavat suuren arvon kulttuuritarjonnalle tulevalla paikkakunnallaan.

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet myös sen merkityksen, mikä kulttuurilla ja elävällä esittävällä taiteella on kasvavan lapsen ja nuoren tasapainoiselle kehitykselle. Tämän toiminnan arvostaminen on investointi tulevaisuuteen. Tärkein kulttuurilaitosten merkitys on kuitenkin niiden tuottamat elämykset katsojilleen. Taide tuo iloa ja virkistystä, tunne-elämän rikkautta ja innostavaa virikkeellisyyttä

 

Tillbaka